Viheralan yrityksiä ei täällä Keski-Suomessa vielä pilvin pimein ole, ja siksi voi tuntua hankalalta löytää omalle pihalle suunnittelija, rakentaja tai ylläpitäjä. Kaikki yritykset eivät myöskään tarjoa koko skaalaa suunnittelusta ylläpitoon, vaan keskittyvät vaikkapa pelkkään kivirakentamiseen tai pitävät asiakaskuntana ainoastaan julkista sektoria ja yrityksiä, niin yksityispihan laittamisessa voi joku heittää jopa hanskat tiskiin tai päätyä tekemään itse. Eikä sillä että itse tekemisessä mitään vikaa olisi, tietenkin niin kannattaa tehdä ennemmin kuin jättää homma kokonaan tekemättä. Sama nimittäin pätee viherrakentamiseen kuin puutarhan hoitoonkin, että terapiaa se on kun näkee kättensä jäljen. 

Mistä tekijät?

Mutta mistä sitten lähtisi etsimään? Kaksi kohdetta osaan ainakin kertoa heti, ja ne ovat meidän ansiokkaasti toimivat järjestöt: Viher- ja ympäristörakentajat ry (vyra.fi) sekä Maisemasuunnittelijat ry (maisemasuunnittelijat.fi). Nimensä mukaisesti vyran sivuilta löytyvät viheralueiden rakentajat, joista monet ovat myös ylläpitäjiä. Yritystä voi hakea sijainnin mukaan. Maisemasuunnittelijoiden sivuilta taas löytyvät piha- ja maisemasuunnittelua tarjoavat yritykset jotka on hyväksytty yhdistyksen jäseneksi. Jäsenyyttä varten vaaditaan alan amk-tutkinto, asianmukaisia referenssejä suunnittelukohteista, vähintään kahden vuoden kokemus alan töistä valmistumisen jälkeen sekä moitteeton suoriutuminen lakisääteisistä velvoitteista. 

Entä laatu?

Mitä tulee laatukysymyksiin, niin täytyy sanoa että monenlaista on tullut tähän ikäänkin mennessä nähtyä niin suunnittelussa kuin rakentamisessa, pihojen hoidosta puhumattakaan (puhutaan siis ammattilaistasosta, ei siitä miten yksityinen naapuri nurmikkonsa leikkaa ;) ). Suunnittelun osalta ollaan ainakin tällä seudulla vielä siinä vaiheessa, että valitettavan harvoin näkee maisemasuunnittelijoita esim. julkisten rakennusten pihoja suunnittelemassa, eikä aina ole edes suunnittelun ohjausryhmässä viheralan osaajaa mukana. Pihat suunnitellaan arkkitehtivoimin ja joskus vaikuttaa siltä että piha koetaan vain ärsyttävänä kululisänä koko projektissa, mikä taas tekee sen, että piha suunnitellaan ja toteutetaan niin sanotusti vasemmalla kädellä. Lopputuloksesta kärsivät pihan käyttäjät ja kunnossapitäjät.

Viherrakentamisen suhteen ollaan nähdäkseni menossa eteen- ja ylöspäin – onneksi – samalla kun tuntuu että itse talojen rakentamisessa taas ollaan jotenkin hukassa ja laatuasioiden edelle on huidellut byrokratia ja pätevyyskortit joilla ei välttämättä ole mitään tekemistä todellisen osaamisen kanssa. Viherrakentamisen tärkeänä osana oleva maarakentaminen on kehittynyt huimasti ja kehittyy edelleen 3D-koneohjauksen ansiosta, mikä antaa entistä paremmat ja tarkemmat eväät niin suunnittelun kuin maarakentamisen laadun vaatimiseen, varmistamiseen ja valvomiseen. Vielä on toki matkaa siihen, että jokaisesta maanrakennuskoneesta löytyy kyseiset laitteet, mutta sitä kohti toivottavasti ollaan menossa. Entistä suurempaa huomiota on kiinnitetty myös ympäristöasioihin ja siihen, miten viherrakentamisessa tuetaan ja voidaan vieläkin paremmin tukea kestävää kehitystä.

Kunnossapidon puolella taas ollaan tekemisissä kohtalaisen laajan kirjon kanssa laatunsa puolesta. Viheralueiden hoidon laatuvaatimukset ovat olemassa, mutta harvemmin niistä kuulee edes puhuttavan muuta kuin julkisella puolella, vaikka ne olisivat hyvin sovellettavissa vaikkapa taloyhtiöiden pihoihin. Useimmat kiinteistönhoitoyritykset hoitavat myös pihoja, mikä on hyvä asia, mutta melko poikkeuksellista tuntuu olevan että näissä kohteissa tehdään muuta kuin ajetaan nurmikko – ja useimmiten vain se osuus mikä on hoidettavissa päältäajettavalla leikkurilla. Eikä siinäkään mitään pahaa ole että näin toimitaan, etenkin jos istutuksia hoitamaan tilataan viheralan yritys, mutta ongelma on siinä että nämä asiat huomataan vasta sitten kun jankutusta pensasaidan kunnosta tai istutusten rikkaruohottumisesta on kuunneltu kenties vuosikausia. Tällöin kysytään meikäläisiltä tarjous aidan kunnostuksesta ja ihmetellään vastausta että ei ole järkevää kun se on hetken päästä samanlainen.

Nämä kunnossapitoon liittyvät haasteet ovat kaikki kuitenkin voitettavissa ja niihin voidaan vaikuttaa sillä että niin suunnittelussa kuin rakentamisessakin on panostettu oikeisiin kohtiin ja jätetty säästämättä vääristä paikoista. Piha voi olla helppohoitoinen vaikka siellä olisi istutuksia, kunhan ne on toteutettu oikein ja niitä on kohtuullisesti pidetty kunnossa heti rakentamisen jälkeen eikä parin vuoden viiveellä. 

Mietteitä tulevasta

Toivoisin, että tulevien vuosien aikana viheralaan liittyvissä asioissa laatuasiat tiedostettaisiin laajemmin ja entistä paremmin ja lisäksi saataisiin vaikkapa uusia sääntöjä ja kriteereitä tiettyihin asioihin. Yleensä olen pitänyt liiallista sääntelyä ja normitusta aika pitkälti rajoittavana tekijänä, mutta tällä alalla niille olisi vielä sijaa. Vihersuunnittelun puolelle soisi tulevan jonkinlaisen ohjeen siitä, milloin voi kutsua itseänsä vaikkapa maisemasuunnittelija –nimikkeellä. Oma näkemykseni nimittäin on, että ei voi olla hyvä suunnittelija ellei ole itse käytännössä toteuttanut suunnitelmia ja tehnyt viherrakennustöitä. Siksi itse vaatisin jonkinlaista vuosimäärää viherrakentamisen kokemusta ennen kuin voi titteliä käyttää. Kunnossapidon puolella taas toivoisin, että tunnistettaisiin laajemmin se, minkälaisia laatuvaatimuksia viheralalla on. On toki OK, jos vaikkapa taloyhtiö haluaa ja on valmis maksamaan ainoastaan siitä että nurmikko pysyy leikattuna, mutta kovin iloinen olisin siitäkin, jos joskus tarjouspyyntö pihan hoidosta sisältäisi laatuvaatimuksia ja tahtotilan siitä että rakennettu piha halutaan pitää edustavassa kunnossa myös rakentamisinvestoinnin jälkeen.