Moni meistä on huomannut tai ainakin uutisista kuullut, että pölyttäjäkato uhkaa kotiplaneettaamme toden teolla. Kyse ei olekaan ihan pikkujutusta, sillä noin 75 prosenttia viljelykasveista tarvitsee hyönteispölytystä ja edelleen kolmasosa koko maailman ruoasta saadaan hyönteisten pölyttämistä kasveista. Ja jos ei nämä kasvit saa tarvitsemaansa, ne eivät pysty tuottamaan siemeniä ja satoa. Ja ilman siemeniä ja satoa meitä uhkaa pikku hiljaa tämän päivän suomalaiselle melko tuntematon käsite: nälkä! Ilman pölyttäjiä ruokavaliostamme puuttuisivat esimerkiksi marjat, hedelmät, monet vihannekset, pähkinät, kahvi ja kaakao.
Meille tutuista luonnonkasveista hyönteispölytys on välttämätön muiden muassa mustikalle, puolukalle ja lakalle. Joillekin kasveille hyönteispölytys ei ole välttämätön, mutta se suurentaa satoa tai siementen tuottaminen ei onnistu ilman hyönteisiä.
Mitä voimme tehdä?
Jokainen meistä, jolla on jotain oman parvekkeen ja oman pihan tai siirtolapuutarhan väliltä, voi vaikuttaa hillitsevästi pölyttäjien katoamiseen. Ensisijaisesti tietenkin tulee välttää torjunta-aineiden käyttöä ja pölyttäjien altistumista niille. Mutta sen lisäksi voimme aina lisätä monipuolisia elinympäristöjä ja ruokapaikkoja pölyttäjähyönteisille.
Seuraavassa avaan hiukan omia suosikkikasvejani, jotka ovat myös pölyttäjien suosiossa ja kaiken lisäksi kauniita ja helppohoitoisia. Jotkut niistä ovat myös perhosten suosiossa, joten kyseessä ovat todelliset puutarhan tähtiyksilöt!
Puuvartiset kasvit
1. Pihlajat
Pihlajat ovat suku, johon kannattaa tutustua laajemminkin. Lajeja on Keski-Suomen menestymisvyöhykkeillekin useampia. Esimerkiksi tuurenpihlaja on kaikin puolin komea kasvi. Ainut huono puoli tuurenpihlajassa on se, että puutarhurin lisäksi siitä pitävät myös jänikset, joten muista suojata ensimmäisinä vuosina! Ihan tavallinen kotipihlajammekin on varsin käyttökelpoinen, etenkin yhteen runkoon kasvaneena versiona, jolloin se on käyttökelpoinen esimerkiksi pensasaidanteen seassa. Kapeaan paikkaan on olemassa kotipihlajan pylväsmallinen muoto, joka ei kasva leveyttä kuin kenties metrin verran.
2. Aitaorapihlaja
Tästä täytyy ensinnä mainita, että tämä kasvi on yksi inhokkejani – silloin kun sitä käytetään leikattavana pensasaitana! Mutta vapaasti kasvavana pensaana tai varsinkin runkoon kasvatettuna se on oikein kaunis ja käyttökelpoinen. Se on myös yöperhosten suosiossa, joten kannattaa kokeilla!
3. Syreenit
Kukapa ei pitäisi syreeneistä. Syreeneistäkin on olemassa useampia eri lajeja ja lajikkeita, mutta tunnetuimpia liene liila- ja valkokukkaiset pihasyreenit, jotka ennen juhannusta tuoksuvat huumaavasti. Syreenit ovat mieleisiä myös erilaisille perhosille, niin yöllä kuin päivällä liikkuville.
4. Tuoksuköynnöskuusama
Tuoksuköynnöskuusama on meillä Keski-Suomessa ollut hiukan arka, mutta näyttäisi siltä, että suojaisille paikoille sitä uskaltaa jo hyvin istuttaa täälläkin. Etenkin maata peittävänä versiona se näyttää menestyvän, talvella lumen alle jäädessään, hyvinkin. Sen kukat ovat kauniit, mutta koristearvoa on myös kirkasvärisissä marjoissa, jotka elävöittävät kasvin vartta vielä lehtien tiputtua. Tuoksuköynnöskuusama on ns. yöpölytteinen kasvi, ja se houkutteleekin hämärissä lentäviä hyönteisiä huumaavasti tuoksuvilla kukillaan. Kookkaita ja pitkäkärsäisiä kiitäjiä voikin nähdä kuusaman kukilla lämpiminä ja tyyninä kesäöinä.
5. Köynnöshortensia
Tämä kaunis varjon ja puolivarjon köynnös kukkii loppukesän puolella ja sitä voi istuttaa yhtä lailla maanpeitekasviksi kuin kiipeämään vaikka vanhan männyn runkoa pitkin. Sen kukinnot tuoksuvat makealta ja houkuttelevat hyönteisiä.
6. Kirsikat, luumut, omenat, herukat, karviaiset, vadelmat…
Lähes kaikki hedelmiä ja marjoja tuottavat kasvit ainakin hyötyvät hyönteispölytyksestä, elleivät suorastaan vaadi sitä. Hedelmien ja marjojen toivossa viljelijät toivovatkin kukinnan aikana lämmintä ja tyyntä säätä, jotta pölytys onnistuisi.
Hedelmä- ja marjakasveista on siis moninkertainen hyöty, kun pölyttäjien tehtyä tehtävänsä saamme terveellistä ja puhdasta ruokaa omasta pihasta!
Ruohovartiset kasvit
7. Tähtiputket
Tähtiputki on hoitoa kaipaamaton, talvenkestävä perenna, jota soisi käytettävän enemmänkin. Se on vaatimaton kasvupaikkansa suhteen, kunhan se ei joudu alttiiksi pahimmalle paahteelle. Tähtiputki kukkii suhteellisen pitkään, jopa pari kuukautta heinäkuun alusta lähtien. Ne ovat niin ikään hyviä perhoskasveja: pienet päiväperhoset, kuten kulta- ja sinisiivet pitävät tähtiputkien kukista.
8. Tähkäkimikki
Yksi varjoisen ja puolivarjoisen paikan lempikasveistani on tämä suureksi kasvava, valkokukkainen perenna. Se viihtyy parhaiten tuulensuojaisella paikalla kevyessä varjossa, jossa se kukkii yleensä elokuun alusta syyskuun puoliväliin. Tähkäkimikin kukat ovat hyvä meden lähde päiväperhosille.
9. Sinipallo-ohdake
Sanalla ohdake saattaa olla negatiivinen sävy, mutta sinipallo-ohdake on suorastaan ihana kasvi! Se tuo istutusryhmään erilaisuutta ja tietynlaista keveyttä, ja lisäksi sitä hyvin usein koristaa milloin mitkäkin hyönteiset mehiläisistä ja kimalaisista päivä- ja yöperhosiin. Se on myös helppo kasvi, sillä se viihtyy paahteessa, eikä sitä pidä alkaa siirtää paikaltaan pois. Kokeile vaikka erilaisten koristeheinien seassa ja kerää leikkokukiksi tai kuivakukiksi!
10. Punalatvat
Punalatvat ovat perennojen kuningattaria, eivät pelkästään kokonsa puolesta vaan myös helppohoitoisuutensa ja päiväperhosten suosion vuoksi. Ne ovat 1-2 metrin korkeuteen kurkottavia, suurikukintoisia kasveja, jotka eivät tukemista kaipaa tanakan vartensa ansiosta. Kokonsa vuoksi niitä ei tietenkään kannata ihan pikkupihaan istuttaa, mutta vaikkapa maalaistalon pihalla riukuaidan vierellä se pääsee hienosti oikeuksiinsa useamman yksilön ryhmässä.
11. Nauhukset
Puolivarjoisen tai varjoisen paikan valontuojia ovat keltakukkaiset nauhukset. Nekin ovat helppohoitoisia ja melko suuria perennoja, jotka peittävät viihtyessään kasvupaikkansa erinomaisesti. Nauhukset ovat erinomaisia perhosten mesikasveja, sillä tuoksuvat kukinnot houkuttelevat runsaasti sekä päivä- että yöperhosia ja kimalaisia.
Edellä mainitut kasvit ja monet muut laadukkaat taimet tulevat meille pääasiassa Tahvoset Oy:ltä ja Terolan taimitarhalta. Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt mukana tilausajoistamme ja saat taimet halutessasi vaikka kotiovelle Jämsän seudulla.
12. Laukat
Laukat, jotka monet tuntevat paremmin ruokapöydästä, ansaitsevat ehdottomasti paikkansa myös koristepuutarhan puolelta. Ne ovat helppohoitoisia ja saavat kasvaa rauhassa ilman uudelleen istuttamista. Mikä parasta, myyrät ja hiiret eivät hajun vuoksi kajoa laukan sipuleihin. Isokasvuisia ukko- ja jättilaukkaa kannattaa kokeilla perennojen, kuten esimerkiksi kuunliljojen tai kurjenpolvien sekaan, jotta laukkojen kuihtuvat lehdet jäävät myöhemmin kasvavien perennojen lehtien alle. Matalampikasvuisia laukkalajeja on markkinoilla runsaasti. Niitä kannattaa kokeilla piristämään perennojen tai koristeheinien sekaan.
13. Ruiskaunokki
Ennen niin yleinen tienpientareiden ja ruispeltojen kaunis ruiskaunokki on harvinaistunut, eikä sitä enää näe kuin harvakseltaan. Sen kukkien mesipitoisuus on hyvin korkea, mikä tekee siitä hyvän kasvin pölyttäjille. Tätä kuivien ja köyhien paikkojen yksivuotista kasvia kannattaakin kylvää paikoille, jotka eivät ole niin alttiita ruohonleikkurin yliajolle. Pölyttäjät kiittävät!
14. Laventeli
Hajuvesistäkin tuttu laventeli on jo tuoksunsa vuoksi viljelemisen arvoinen kasvi. Se on meillä valitettavan talvenarka, joskin sen saattaa joskus saada menestymään talven yli suojaamalla se hyvin havuilla ja lehdillä. Yksivuotisena sitä voi kuitenkin mainiosti kasvattaa mausteeksi tai vain silmäniloksi ja pölyttäjien ruoaksi. Se houkuttelee niin perhosia, mehiläisiä kuin kimalaisiakin, ja sanotaan sen myös karkottavan hyttysiä – tästä ei kuitenkaan ole kaiketi tieteellistä näyttöä…
15. Mintut
Erilaisia minttuja olen monena vuonna käynyt ostamassa Honkasen puutarhalta ja kasvattanut ruukussa terassilla. Ruukussa sen vuoksi, että mintut leviävät juurirönsyjensä avulla herkästi kukkapenkissä ollessaan. Mintut houkuttelevat myös perhosia.
Näiden mainittujen lisäksi on olemassa toki monia muitakin kasveja, jotka ovat kauniita, helppoja ja hyödyllisiä niin pölyttäjien kuin meidän itsemmekin kannalta. Pölyttäjien kannalta kuitenkin oleellista on, että kasveja käyttää monipuolisesti, ja jos mahdollista, antaa kenties heinän ja kukkien kasvaa jossakin pihan nurkassa. Erilaiset pesäpaikat hyönteisille ovat myös oleellisia, ja siksi varsinkaan lahopuupökkelöitä ei aina kannata heti kerätä pois. Sen sijaan vieraskasvilajeja kannattaa pitää silmällä ja kerätä pois jos niitä ilmaantuu.
Pölyttäjien pelastaminen ei ole jonkun muun tehtävä, eikä sitä voi tehdä ”sitten kun”. Me jokainen voimme vaikuttaa omilla pienillä teoillamme siihen, että meillä on monipuolinen luonto ja monipuolinen ruokavalio myös tulevaisuudessa.
Viimeisimmät kommentit