Pihan betonikiveysten materiaalit

mennessä Raisa Heino | touko 12, 2021 | Viherrakentaminen

Pihakiveysten materiaalien valitseminen ei ole aina ihan yksinkertaista ja helppoa. Sisälle kyllä onnistui valita laminaatit ja oikeanlaiset laatat, mutta mitä pihalle voi laittaa ja mitä siinä pitää huomioida? 

Sisällä valitaan lattiamateriaalit käytön mukaan – ja niin tehdään ulkonakin. Ulkona käyttötarkoituksen lisäksi materiaalin valintaan vaikuttavat kunnossapito ja luonnollisesti myös visuaaliset näkökohdat. Enää ei tarvitse ihan välttämättä valita materiaaliksi sitä vanhempien pihassa ollutta ”ässä-kiveä”, ja harmaalle, jumalattoman painavalle laatallekin on olemassa vaihtoehtoja, jotka kenties enemmän hivelevät silmää ja kestävät ajan patinaa. 

Autokatos ja autopaikat

Periaatteessa henkilöautolla liikuttaville alueille riittää 60 mm paksu betonikivi, mutta siltä varalta, että jonain päivänä kiveykselle joutuu nousemaan myös raskaammalla kalustolla, kannattaa yleisesti ottaen valita 80 mm paksu kivi. Sillä tavoin ei yöuniansa tarvitse menettää, jos tavanomaisesta poiketen joutuukin päästämään vaikkapa läheisen maatilan isännän tuomaan puita traktorilla. 

Toki kaikkea ei pelasta kiven paksuuskaan, jos pohjat on tehty huonosti tai vaikkapa asennushiekkakerros on jäänyt liian paksuksi ja kivi pääsee painumaan. Liikaa en voi tässäkään korostaa sitä, että pohjatyöt on oltava kunnolla tehty; asianmukaisesti tiivistetty, oikeanlaisista materiaaleista sekä riittävän kantavaksi ja routimattomaksi rakennettu.

Pääsääntöisesti en suosittelisi autolla liikuttaville alueille laittamaan minkäänlaisia varsinaisia laattoja. Syy on se, että laattoja ei yleisesti ottaen voi tiivistää asennuksen jälkeen samalla tavoin kuin pienempiä kiviä. Pienempiä kiviä käytettäessä kiveys saumataan ja tiivistetään asennuksen jälkeen, jolloin asennushiekka painuu tasaisesti ja saumahiekka uppoaa saumaan kauttaaltaan paremmin. Tällä kohtaa kivet myös tavallaan lukittuvat toisiinsa, mitä taas laatoilla ei niinkään tapahdu juuri tiivistämisen puuttumisen vuoksi. 

Toki on poikkeuksiakin, sillä esimerkiksi 28 cm leveän ja 80 mm paksun tori-/kartanolaatan vielä uskaltaa tiivistää ja siten käyttää myös autopaikoilla. Mutta kun kyse on sitä isommista laatoista, harvoin laatan paksuus on vaadittavan 80 mm ja toisaalta asennus käsipelissä alkaa olla jo painavuutensa vuoksi todella haastavaa, vaikka vaadittava paksuus löytyisikin. 

Joskus on paikkoja, joihin ei välttämättä haluaisi tehdä kiveystä, mutta auton tai muun kulkuneuvon säilyttämisen kannalta jokin kantava rakenne olisi pakko tehdä. Tällöin hyvä ratkaisu on käyttää erilaisia nurmikiviä. Ne ovat betonikiviä, joiden saumat täytetään kasvualustalla ja päälle kylvetään nurmi. Tällöin tuloksena on kestävä pohja, jolla kasvaa kuitenkin vihreä nurmikko. Nurmikiviä on erilaisia eri toimittajilla. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon Ruduksen golf-kivi, jonka isojen asennusnystyröiden avulla kivien väliin jää automaattisesti iso sauma, johon kasvualustan saa laitettua saumausvaiheessa. 

Oleskelualueet 

Oleskelualueille ja muille alueille, joilla pääsääntöisesti ei liikuta ainakaan henkilöautolla, voi valita matalampaa kiveä tai laattaa ja valikoima on jossain määrin monipuolisempi kuin autopaikoilla. Valintaan vaikuttavat enemmän visuaaliset syyt sekä se, miltä kivi tuntuu jalan alla ja kuinka siinä pysyy pöytä ja tuolit suorassa. Myös pihan ja rakennusten tyyli ja värit sanelevat paljon. 

Itse valitsen oleskelualueille useimmiten vähän mielenkiintoisemman kiven kuin perinteiset pesubetonilaatat tai jo aiemmin mainitsemani, niin kutsutut ässäkivet. 

Oleskelualueilla suosin jonkin verran kiveyksiä, joissa on useampi eri kivikoko. Tästä esimerkkinä ovat niin kutsutut roomalaiset kivet, joita on useimmilla betonikivitoimittajilla jossain muodossa. Roomalaisessa ladonnassa on yleensä kuusi eri kivikokoa, mutta samaa ajatusta voi mukailla myös vaikkapa kolmella eri kivikoolla. Tämä mahdollisuus on melko tyypillisellä torikivellä (HB-betoni) tai kartanokivellä (Rudus), joiden sarjaa löytyy puolikas versio sekä laattakoko – kaikki toistensa kerrannaisia siten, että ne saa yhdistettyä helposti samaan kiveykseen. Näin kiveykseen saadaan sopivasti elävyyttä, joka ei kuitenkaan hyppää silmille.

Hyvä yhdistelmä syntyy myös tori-/kartanolaatan ja aukiokiven/kartanonopan yhdistelmästä. Kyse on 28 cm leveästä laatasta ja siitä neljäsosan, eli 14 cm, kokoisesta kivestä. 

Jos taas haluaa hiukan erilaisen kiven, eikä halua käyttää luonnonkiveä, on oivallinen vaihtoehto Ruduksen luoto-kivi. Se on melko uusi kivimalli, joka on saavuttanut parissa vuodessa suuren suosion. Eikä ihme, sillä kivi on tosiaan erilainen, kuin perinteiset betonikivet. Se sopii aivan yhtä hyvin nykyaikaisiin ja kantikkaisiinkin pihakiveyksiin, mutta myös perinteisiin ja vaikkapa kesäasuntojen pihoihin. Reunan voi tehdä suoraksi tai jättää luonnollisesti polveilemaan.

Sisääntulot

Sisääntuloon voi tehdä vaikkapa mahdollista sisääntulokäytävää leveämmän kohdan, jolloin sisäänkäynti korostuu paremmin. Monissa rakennuksissa pääsisäänkäynti ei nimittäin ole välttämättä kovinkaan selvä varsinkaan ensi kertaa vierailulle tulevalle. Siksi kivillä voi paremmin osoittaa, mikä on pääsisäänkäynti. Toisaalta, vaikka asia olisikin varsin selvä, on silti mukavaa tehdä sisäänkäynnille muuta aluetta leveämpi tai muulla tavoin erilainen kiveys, jotta siihen saa esimerkiksi kesäkukkaruukut molemmille puolille sisäänkäyntiä. 

Sisääntulon kiveys voi olla hyvin vaikkapa puoliympyrä, jonka pystyy helposti tekemään usealla toimittajalla olevista kaarrekivistä ja samaa sarjaa olevista tavallisista kiveyskivistä. HB-betonilla kivi on nimeltään perinnekivi ja Ruduksella se on klassikko.

Minkä värisen betonikiven valitsen?

Väreillä tulee harvoin leikiteltyä, sillä koen kiveysten olevan pihan lattian, jonka on oltava rauhallinen. Aivan kuten sisällä värit tehdään usein tekstiileillä – ulkona ne tehdään kasveilla ja kenties joillain kalusteilla ja vaikkapa ruukuilla. Niitä on aina helppo muuttaa tai vaihtaa, mutta kiveystä ei vaihdeta joka vuosi sen vuoksi, että väri ei enää miellytä.

Värejä on betonikivissäkin kuitenkin useita, joista valita. Yleisimmät värit ovat musta ja harmaa, ja ne löytyvätkin kaiketi lähes kaikista kivimalleista. Musta betonikiven värinä herättää monesti kummastusta, sillä useimmiten musta on etenkin kuivana vain tumman harmaa. Eron harmaaseen kuitenkin huomaa, kun laittaa mustan ja harmaan vierekkäin. 

Mustasta on moni kivitoimittaja yrittänyt saada selkeästi tummempaa mustaa aikaiseksi, ja ainakin HB-betoni on siinä jossain määrin myös onnistunut. Uusi sävy Carbon Black on selkeästi tummempi kuin perinteinen musta. 

Yksi melko yleisesti käytössä oleva väri on punainen. Sen värin käyttöä kannattaa kuitenkin harkita, sillä se on vähän kuin olisi punainen matto pihassa koko ajan. Ei sillä, etteikö se voisi olla varsin sopiva valinta moneen paikkaan, kuten vaikkapa punakattoisten rakennusten kylkeen. Sen sijaan voi olla kuitenkin parempi valita monelta kivitoimittajalta saatava punamusta sävy, joka näyttää mielestäni luonnollisemmalta. Punamusta saattaa olla myös nimellä karelia. 

Myös hiekan värisiä tai muun sävyn kellertäviä kiviä on olemassa, ja ne ovatkin hyvä valinta esimerkiksi vaalean hiekan värisen tiilitalon pihaan. Vaalean kiven kanssa hyvän kontrastin luo musta reunakivi.

Kivien pintakäsittely

Parhaiten liene tunnetaan betonikivissä sileä pinta, joka onkin se tavallisin ja myöskin edullisin. Sen lisäksi on kuitenkin muita pintakäsittelyitä, jotka muuttavat kiven ulkonäköä ja käytettävyyttäkin jonkin verran. Hiekkapuhallettu pinta tekee kivestä hiukan elävämmän ja karkeampipintaisen. Siinä ei näy lika niin herkästi, eikä se välttämättä ole yhtä liukas, kuin normaali sileä pinta. Saman tyyppinen on myös hienopesty pinta. 

Lisäksi melko yleisiä ovat erilaiset profiloidut pinnat, mikä tarkoittaa sitä, että kiven pintaan tehdään pientä kohokuviointia, mikä elävöittää kiven ulkonäköä. 

Pintakäsittelystä voitanen puhua myös niin kutsuttujen antiikkikivien kanssa, vaikka ne usein tehdään vanhan näköisiksi varsin mekaanisilla tavoilla. Antiikkikivet, tai toiselta kauppanimeltään patinoidut kivet, ovat nimensä mukaisesti hiukan vanhan näköisiä kiviä. Se ei kuitenkaan tarkoita huonolla tavalla sitä, että ne näyttäisivät kovin käytetyiltä, sillä oikeasti patinoitu kivi on varsin tyylikäs. Ne sopivatkin erinomaisesti vanhoihin pihapiireihin, mutta tuo sopivan rouheaa tyyliä myös moderneihin ympäristöihin. 

Entä rajaus?

Betonikiveykset kannattaa aina rajata jollain. Tai jos ei varsinaisesti rajaa, niin ainakin tukea ne täytyy. Rajaamiseenkin kuitenkin löytyy sopivia vaihtoehtoja niin betonisista kuin luonnonkivistäkin. 

Mukava kontrasti betonikiveyksen reunalle syntyy, kun käyttää joko kiveyksen väristä poikkeavaa betonista reunakiveä tai rajaamalla betonikiveys luonnonkivellä. Luonnonkivistä oivaksi materiaaliksi olen itse todennut R8:n, eli graniittisen, 80 mm leveän suorareunakiven. 

Jos kiveys on kaarevareunainen, on reunatuen valinta tehtävä sen mukaan, millaiselle säteelle reunakivi taipuu. Monet upotettavat reunakivet ovat pituudeltaan 50-60 cm, jolloin niitä ei kovin pienelle säteelle nätisti saa. Sen sijaan reunan voi rajata vaikkapa graniittinupukivillä tai sellaisella betonisella kiveys- tai muurikivellä, jossa ei ole asennusnystyröitä tai viisteitä vain toisella sivulla kiveä. Tällaisesta esimerkki on HB-betonin patinoitu matala muurikivi, joka tässä tapauksessa siis asennettaisiin lappeelleen, jotta kiveykselle tulisi tarvittava tuki.

Kaivon ympärykset ja muut rakenteet kiveyksillä

Ränni- tai sadevesikaivojen, tai vaikkapa valaisinpylväiden, ympäröiminen kiveyksillä on usein haasteellista. Ne ovatkin niitä kohtia, joista näkee, onko kiveyksen tehnyt hyvä vai vielä parempi tekijä. Riippuu tietysti kivimallistakin, kuinka vaikeaa kaivon ympäryksistä on saada siistin näköisiä. Yksi hyvä konsti on ainakin kaarrekivien käyttö. Kaarrekivillä kaivo saadaan ympäröityä näppärästi ja sen myötä suurennettua leikattavan kiven sädettä. Sillä mitä pienemmällä säteellä leikataan, sen haasteellisempaa se tietenkin on, koska kivisahan tai kulmahiomakoneen laikkaa ei ole kukaan keksinyt vielä kaarelle vääntää… 

Helpompi keino on jättää seinän pielessä olevan rännikaivon ympärille suosiolla neliskanttinen reikä, jolloin kaivon ympärille jäävän tilan voi täyttää vaikkapa sepelillä tai koristekivellä. Se ei tietenkään ole niin hyvä ratkaisu, kuin täyttää alue kivellä. 

Pihakivimyymälässämme Jämsän Teollisuuskadulla on tehty pieni mallipiha, jossa voi käydä eräitä kivimalleja katsomassa ladottuna paikalleen. Myyntialueella luonnollisesti on malleja enemmänkin. Etenkin värien vuoksi kiviä kannattaa käydä katsomassa etukäteen, ja halutessasi saat meiltä vaikka pari mallikiveä mukaasi, jos kotona mallin ja värin tuumaaminen käy siten helpommin! Kysy meiltä lisää!