Joka naisen muuriallasvinkit
Vaikka nykyään ei pitäisi sukupuolia niin kovin erotellakaan, niin taitaapa kuitenkin aika yleistä vielä olla se, että rakentaminen mielletään ”miesten työksi”. Kuitenkin itsekin olen elävä esimerkki siitä, että kivityöt onnistuvat naisilta siinä missä miehiltäkin. Siksi olen koonnut tähän joka naisen vinkkejä, joita toki myös miesväki voi halutessaan käyttää hyödykseen.
Moni tuntuu haaveilevan jonkinlaisesta muurialtaasta, johon voisi istuttaa kukkivia kasveja, muita koristekasveja tai hyötykasveja. Paikka sellaiselle voi olla vaikkapa oleskelualueen kulmalla tai sisäänkäynnin luona. Muureista ja muurialtaista voi rakentaa periaatteessa vaikka mitä ja muun muassa Pinterest on pullollaan toinen toistaan hienompia kokonaisuuksia. Toki jos isommista määristä puhutaan niin hintaakin nopeasti alkaa kertyä. Tässä kohtaa keskitymme kuitenkin matalahkoon muurialtaaseen, joka rakennetaan tasaiselle pohjalle ja yhteen tasoon. Taitojen ja tietojen kehittyessä asiaa voi tietenkin jalostaa ja jatkaa pidemmälle kohti omia pihaunelmia!
Mistä lähden liikkeelle?
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, kuten sanotaan. Suunnittele siis ensin. Mieti altaalle paikka, joka olisi mielellään jonkin muun rakenteen yhteydessä ja josta sen näkee hyvin vaikkapa oleskelualueelta tai sisäänkäynniltä katsottaessa.
Lähtökohtaisesti keskellä nurmikkoa ei ole hyvä paikka, koska se näyttää kutakuinkin samalta kuin joka toisesta pihasta löytyvät trampoliinit nurmikoilla (kyllä, meilläkin on trampoliini, mutta nämä ovat asioita, jotka vain täytyy hyväksyä. Lapsi ei ole ikuisuutta tramppaikäinen, ja se on todella hyvää liikuntaa). Istutusallas tai esimerkiksi yksittäispensaatkaan eivät näytä yleensä yhtään miltään, jos ne ovat paikalleen taivaasta tipahtaneet eivätkä liity mihinkään muuhun kasvillisuuteen tai rakenteeseen. Eihän sisätiloissakaan yleensä viherkasveja laiteta keskelle lattiaa?
Toiseksi istutusaltaalle on oltava melko tasainen paikka. Osittaisena tukimuurinakin altaan toki voi rakentaa rinteeseenkin, mutta se on oma lukunsa. Voisiko se sijaita terassin yhteydessä tai kesäkeittiön kiveyksen vieressä? Entä sisääntulokäytävän ja rakennuksen välissä?
Ota huomioon sijoituspaikkaa miettiessäsi, että sen ei ole hyvä olla tiellä talvella, kun tehdään lumitöitä. Niin ikään siitä on hyvä päästä ohi joltain sivulta, ilman että joutuu kiertämään naapurin kautta – ellei sitten ole kyseessä sellainen kohta pihassa, mistä ei tarvitse päästä kulkemaan laisinkaan. Ihan kiinni seinään ei myöskään kannata allasta sijoittaa, sillä mitä lähempänä kasvit ovat seinää, sen suuremmat riskit ovat kosteusvaurioille.
Mikäli paikan miettiminen tuntuu toivottomalta, voi konsultointipaketistamme olla apua.
Mitoitus
Kun olet keksinyt sille paikan, mieti minkä kokoisen ja millaista materiaalia olevan altaan haluaisit. Kokoon vaikuttaa tietenkin paikka mutta myös kasvit, joita aiot sinne istuttaa. Mitä kapeampi alue, sitä alttiimpi allas on kuivumiselle, sillä kuivattava ja lämmittävä vaikutus on tällaisissa altaissa jossain määrin myös sivuilla. Leveyden kannattaisi olla mielellään vähintään metrin luokkaa, jotta kasvualustatilavuus ei jäisi liian pieneksi. Yksivuotisille ja yrteille tietenkin riittää pienempikin, mutta toisaalta, jos muurikiviä käyttää niin mittasuhteetkin näyttävät hassuilta, jos istutusalue on kovin kapea.
Erilaisia materiaalivaihtoehtoja löytyy usealta eri kivitoimittajalta netistä. Kiviä kannattaa katsoa ennen tilaamista kuitenkin myös oikeissa olosuhteissa, ja Jämsän seudulla se on mahdollista esimerkiksi mallipihallamme, johon olet lämpimästi tervetullut aukioloaikoinamme tai muulloin erikseen sovittaessa.
Omia suosikkejani ovat Ruduksen Antikko-kivet ja HB-betonin patinoidut muurikivet. Näistä molemmista on todella helppo rakentaa tyylikäs muuriallas. Sopivasti rosoisuutta mutta kuitenkin tasaista!
Valitsemasi materiaalin mitoista riippuen kannattaa mitoittaa allas täysillä kivillä. Näin ei joudu leikkaamaan kiviä, mikä toki sekin on mahdollista, mutta työläämpää.
Esimerkki: Haluan rakentaa muurialtaan Ruduksen Antikko-kivistä, joiden pituus on 330 mm ja korkeus 165 mm. Tarvitsemani pituus on n. 2,5 m ja leveys noin 1,5 m. Jos kiviä laittaisi pitkälle sivulle 7 kpl, pituus olisi 231 cm, mutta jos viimeisen kiven kääntääkin lyhyelle sivulle, niin pitkälle sivulle voisikin tulla 7,5 kiveä ja pituus olisi näin ollen 247,5 cm. Lyhyelle sivulle 4,5 kiveä tekisi mittaa 148,5 cm. Korkeutta voisi olla kahden kiven verran, eli 33 cm.
Pohjatyöt
Pohjatyö on kaikista tärkein osuus kestävää ratkaisua ajatellen. Muurin on oltava routimattomalla ja kantavalla pohjalla, mikä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi mullan päälle sitä ei voi rakentaa. Jos alue on jo hiekka- tai sorapohjalla ja routimaton niin olet onnekas, tarvitaan vain tasoitustyö. Mutta jos alue on mullalla, nurmikolla tai savipohjalla, on pohjien teko työläämpää. Varsinkin savimaalle pitäisi Keski-Suomen alueella saada laitettua routaeristeen päälle puolisen metriä kantavaa ja routimatonta ainesta tiivistettynä. Materiaalina esimerkiksi 0-16 mm raekooltaan oleva kalliomurske. Toisin sanoen alue pitäisi kaivaa puolen metrin syvyyteen, laittaa routaeriste ja sen päälle routimattomat maa-ainekset. Lisäksi, jos kyse on tiukasta savesta, on huolehdittava siitä, ettei kaivetusta alueesta tulee vesihautaa. Vesien pitää siis päästä pois kaivetun kuopan alalaidasta saakka vaikkapa salaojaputken kautta lähimpään ojaan.
Kantavan ja routimattoman pohjan on oltava myös tiivis, mikä tarkoittaa sitä, että se tiivistetään esimerkiksi täryjyrällä, joita saa konevuokraamoista. Tiivistäen ja rautaharavalla tasaten tehdään pohja, jonka päälle laitetaan asennushiekka. Pohjien rakentamista videolla esimerkiksi täällä.
Betonikivimuurien rakentamisessa pätee mielestäni tärkeä – visuaalisesti vieläkin tärkeämpi – sääntö, että muuri rakennetaan aina niin sanotusti vaateriin. Eli ei missään tapauksessa maan pinnan myötäisesti, vaan vaakatasoon. Eli murskepinta on helppo rakentaa vatupassin kanssa, kun huolehtii siitä, että silmä on keskellä.
Joskus näkee tukimuureja ja aitoja, jotka on asennettu siten, että kivi kallistuu maanpinnan mukaan. Ja betonikivien kohdalla se on asia, joka sattuu silmiin. Luonnonkivilohkareiden kanssa asia on täysin eri kuin säntillisten betonikivien.
Asennushiekan tasoitus ja kivien latominen
Jos olet selvinnyt pohjien teosta, niin loppu onkin lasten leikkiä! Tasoitetun ja tiivistetyn pohjan päälle levitetään pari-kolme senttiä asennushiekkaa tai kivituhkaa, joka tasoitetaan vaakatasoon. Asiaan on olemassa apukeinoja: jotkut käyttävät ohjureina suoria metalliputkia, toiset päästään katsottuna t:n mallisia asennuskiskoja. Itse käytän kiskoja, joiden avulla on helppo vetää koko pohja vatupassin avulla suoraan.
Kun asennushiekka on tasainen, voi vielä – tasoitettua asennushiekkaa sotkematta – laittaa itsellensä linjalangat, jotta voi seurata asennuksen suoruutta helpommin. Linjalanka kannattaa virittää vaikkapa sentin tai kaksi muurin suunnitellusta linjasta ulospäin. Näin on helppo seurata suoruutta ilman, että linjalanka jollain kohtaa osuu muurin rosoiseen pintaan ja suorasta ei voidakaan enää sen jälkeen puhua…
Ensimmäinen kivirivi asennetaan paikalleen ja tarkistetaan lopuksi, että kivet ovat joka suuntaan suorassa ja oikeassa linjassa. Ensimmäinen kerros on se tärkein: jos se ei ole suorassa niin virhe kertautuu ylemmissä kerroksissa.
Sitten, kun ensimmäinen rivi on suorassa ja linjat tarkistettu, voidaan aloittaa toisen kivikerroksen latominen. Antikko-kiven kanssa olen käyttänyt matalissakin muureissa kiviliimaa, joka sitoo kivet toisiinsa. Jos kiviliimaa käyttää, sitä voi laittaa muutamaan kiveen valmiiksi ja asentaa kivet päälle. Varsinainen kiviliima kuivuu melko nopeasti, joten kahvitaukoa ei kannata pitää liimaamisen ja kiven laiton välissä. Kiviliiman käytöstä Rudus on tehnyt videon, joka kannattaa katsoa ennen työhön ryhtymistä.
Toinen kerros ladotaan tiililadonnalla, eli seuraava kivikerros aloitetaan alimman kerroksen kiven puolivälistä. Näin rakenteesta saadaan kestävämpi ja visuaalisesti hyvän näköinen.
Mitäs sitten?
Kun kivet on ladottu ja muuri halutun korkuinen, kannattaa muurin sisäpuolelle laittaa joko suodatinkangas tai patolevy. Patolevy estää paremmin kaiken veden kulkeutumisen muurin rakenteeseen ja sen läpi, suodatinkangas estää vain maamateriaalin valumisen muurirakenteeseen. Isommissa ja korkeammissa muureissa voi tulla kysymykseen myös routaeristeen laitto muurin seinämälle ennen patolevyä. Pienemmissä muuriratkaisuissa, kuten matalissa istutusaltaissa tai viljelylaatikon tyyppisissä ratkaisuissa, en näkisi sillä niin suurta arvoa, mutta jos muuri on korkeampi ja istutukset arempia monivuotisia, on routaeriste hyvä ajatus.
Sen jälkeen voikin altaan täyttää hyvällä kasvualustalla eli mullalla. Multa kannattaa valita sen mukaan, millaisia kasveja istuttaa. Joka tapauksessa on hyvä huolehtia siitä, ettei mullassa ole monivuotisten rikkaruohojen juuria valmiina. Paras lopputulos usein syntyykin säkkimullasta – joskin niissäkin on laatueroja. Tai jos sattuu asumaan lähellä luotettavia kasvualustatoimittajia, kuten esimerkiksi Kekkilää tai Torpanpihaa, niin onkin varsin onnellisessa asemassa ja voi saada irtotavaranakin sitä mitä tilaa.
Ja sen jälkeen, ei muuta kuin istuttamaan tai kylvämään! Siinä kohtaa ei tarvitse olla niin millintarkka: yrtit sopivat vallan hyvin yhteen monen yksivuotisen kausikasvin kanssa, samoin kuin perennoja voi yhdistellä vaikkapa mansikan ja persiljan kera. Ja muistetaan pörriäisillekin jotain: ruohosipulia ja oreganoa tai kevätesikkoa ja akileijaa. Mitä Sinun muurialtaaseesi tulee?
Viimeisimmät kommentit