Viisitoistavuotisen urani aikana olen kuullut laidasta laitaan näkemyksiä siitä, miten pihasuunnittelu koetaan kenties rikkaiden luksuksena tai toisaalta jonkin sortin turhanpäiväisenä hömppänä. Onneksi enenevässä määrin asia ymmärretään sellaisena kuin se on: tärkeänä asiakirjana, jonka avulla pihasta saadaan toimiva ja käytännöllinen kauneudesta ja viihtyisyydestä tinkimättä.
Siinä missä lvi-suunnitelmat ja sähkökuvat kertovat mihin tulevat putket ja kaapelit, pihasuunnitelma kertoo mihin tulee leikkipaikka tai äidin lahjoittama omenapuun taimi, tai mihin lumet voi sijoittaa ja miten saada pyykit piiloon naapurien katseilta. Niin ikään pihasuunnittelu voi tuoda rakentamisvaiheessa silkkaa säästöä, ja siitä kerron seuraavassa.
Pihasuunnittelija mukaan aikaisessa vaiheessa
Paras lopputulos kaikkien kannalta saadaan, jos pihasuunnittelija pyydetään mukaan projektiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kun piha voidaan ottaa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi rakennuksen suunnittelun kanssa, voidaan miettiä esimerkiksi rakennuksen korkomaailman vaikutuksia pihan ratkaisuihin jo ennen kuin kaivinkone saapuu tontille. Pihasuunnittelija voi myös ottaa kantaa säästettäviin puihin tai muuhun kasvillisuuteen. Etenkin isoja puita harvemmin yhden eliniän aikana saa takaisin, jos ne surutta kaadetaan rakentamista aloittaessa.
Säästöäkö?
No, mistä se säästö sitten tulee, kun arkkitehdin ja muiden suunnittelijoiden ja lupaprosessien lisäksi pihasuunnittelijallekin on maksettu rahaa jo ennen kuin yhtäkään kiveä on käännetty? Vastaus on, että siitä lähtien kun tontilla aletaan jotain käytännössä tehdä.
Kuvitellaanpa sellainen vieläkin melko yleinen tilanne todellisuudesta. Ensin tehdään rakennus, jonka pohjien vuoksi viedään tontilta maita pois, ammutaan kalliota ja viedään nekin pois. Kuorma-autot rullaavat kenties pitkiäkin matkoja. Sitten viedään kaivinkone pois, kun perustusta aletaan rakentaa.
Perustusten valmistuttua tuodaan kaivinkone uudestaan tekemään täyttöjä. Sitten rakennetaan rakennus, jonka jälkeen piha tehdään jonkunlaiseen kuosiin, kun ei oikein jaksa panostaa tässä vaiheessa enempää. Muotoillaan pihaa jotenkin ja laitetaan murskeet kulkuväylille, tuodaan muutama sentti multaa, että saadaan nurmikko. Maksetaan mullat, kuorma-auto, kaivinkone siirtokustannuksineen ja monta muuta asiaa. Tässä vaiheessa on maksettu koneen siirtokustannukset ehkäpä kolmesti.
Tämän jälkeen ollaan usein tilanteessa, jossa rahat ovat jo aika vähissä, ja elämä alkaa uudessa kodissa. Eletään vuosi, kaksi, ehkä kymmenen vuotta, jonka jälkeen tuumataan, että nurmikko ei kasva ja naapurista saatu vuorenkilpikin kasvaa väleistään juolavehnää. Kuivausteline on liian kaukana ja oleskelualue pölyttyy käyttämättömänä vaivalla tehdyn pergolakatoksen alla, kun siellä ei kukaan viihdy.
Sitten otetaan kenties yhteys pihasuunnittelijaan, tai keksitään itse jotakin. Tarvitaan kaivinkone ja vähän täyttömaita, jotta saadaan tasaisempaa käyttöaluetta. Vähän myös lohkokiviä, jotta saadaan pengerrettyä rinnettä. Eli tuodaan niitä kiviä ja maita takaisin, mitä jo kertaalleen on viety pois. Pahimmassa skenaariossa voidaan vielä ajatella, että koneella ja autolla joudutaan kenties tulemaan takapihan puolelle sen ainoan hyvin kasvavan nurmikon päältä.
Hyödyt
Olipa edellinen karrikoitu esimerkki tai ei, niin joitakin hyvän pihasuunnittelijan tuomia hyötyjä siitä voinee jo päätellä. Kun pihasuunnittelija on ollut ajoissa matkassa mukana, on rakentamista aloittaessa selvää, mihin tarvitaan vaikkapa routaeristettyä ja kantavaa pohjaa kiveykselle tai autopaikoille. Kattavien lähtötietojen ja -mittausten avulla on etukäteen käsitys myös siitä, millaista maata rakennuksen pohjilta lähtee ja kuinka paljon ja voiko sitä hyödyntää pihamaalla vai ei. Uskon, että jokaisen pihasuunnittelijan intresseissä tänä päivänä on kestävä ympäristörakentaminen siinä mielessä, ettei maiden edestakainen kuljettaminen ole missään tapauksessa itse tarkoitus.
Säästöä siis kertyy siitä, ettei maita tarvitse kuljetella edestakaisin, eikä todennäköisesti kaivinkoneen siirtokustannuksia tarvita niin monta kertaa kuin niin sanotusti perinteisessä tapauksessa. Jokainen talon rakentanut ymmärtää, minkä suuruisista euromääristä puhutaan, kun kuljetetaan maita pois tai tuodaan niitä tontille, ja kuinka pieni kasa on lopulta yksi kuorma-auton nupillinen materiaalia.
Lisäksi rakentamisen laatu paranee esimerkiksi siinä kohtaa, kun routaeristeet voidaan rakentaa yhtenäisenä rakennuksen viereltä kiveyksen ja erillisen autotallin pohjille. Niin ikään esimerkiksi pihavalojen kaapelit saadaan vedettyä oikeille paikoille muun kaivamisen yhteydessä sen sijaan että ne vetää talon isäntä nurmikon läpi lapiolla viiden vuoden päästä rakentamisesta.
Harvinaisempi, mutta todellinen ongelma syntyy joskus myös siitä, kun takapihan ja etupihan välillä oleva rakennus talousrakennuksineen täyttävät tontin niin lahjakkaasti, ettei takapihalle enää pääse millään koneella rakennusten rakentamisen jälkeen. Silloin piha saatetaan joutua rakentamaan todella kalliisti, ellei asiaa ole huomioitu jo ennen kuin rajojen välit on muurattu umpeen.
Hyötyjä myös rakentamisen jälkeen
Pihasuunnittelija ratkaisee suunnittelupöydällään myös sen, kuinka paljon pihan hoito maksaa rakentamisen jälkeen. Euromääräiset kustannukset voivat muodostua isoiksikin, jos pihassa ei ole huomioitu esimerkiksi lumille tilaa lainkaan ja lumet joudutaan ajamaan pois.
Toinen kustannus, jota ei voi väheksyä, on nurmikon hoito. Tosin nurmikon hoidosta puhuttaessa täytyy ottaa huomioon taloudellisen puolen lisäksi myös ajallinen säästö. Jos nurmikon pinta-ala on iso ja sen alueella on paljon erilaisia esteitä, kuten puita, pensaita, kukkaryhmiä, hiekkalaatikko, valaisinpylväät ja kuivausteline, on sen hoito työlästä ja aikaa vievää. Näillä polttoainehinnoilla myös polttomoottorileikkurin käyttö kustantaa jotakin. Järkevän mallinen ja helposti ja nopeasti hoidettavissa oleva nurmikko, jossa ei tarvita erikseen siimaleikkuria, miellyttää silmää ja säästää aikaa jollekin muulle mukavalle.
Puutarhan ja pihan hoito toki on monelle myös tärkeä harrastus, eikä kasvien vuosittainen siirtäminen paikasta toiseen haittaa. Mutta jos väärien ratkaisujen vuoksi joutuu vuosittain ostamaan uusia kasveja, käy sekin ennen pitkää kalliiksi. Samoin jos joka vuosi ostaa litratolkulla kasvinsuojeluaineita, jotta saa rikkaruohot pysymään kurissa, ollaan ehkä luonnon ja oman hyvinvoinnin kannalta väärillä jäljillä ja rahat menevät väärään paikkaan.
Säästöä myös hermoille?
En malta olla mainitsematta myös sitä näkökulmaa, mitä itselle mieluinen ja viihtyisä piha aiheuttavat henkiselle hyvinvoinnille. Jos piha on sellainen, että sinne kehtaa ottaa vastaan vieraita ja siellä olemisesta nauttii työpäivän jälkeen vaikkapa kahvikupillisen ääressä tai nurmikolla joogaten, on se onnistunut ja tekee mielelle hyvää kaikin puolin. Itseä miellyttävä tyyli voi hyvinkin poiketa naapurille mieleisestä tyylistä, mutta tärkeintä on, että siellä voi itse hyvin. Jos naapuri halutaan pois näkyvistä, voi pihasuunnittelijalla olla siihenkin ratkaisu.
Tietenkin käsistään kätevä pystyy suunnittelemaan jollain tasolla pihansa myös itse, etenkin jos aikoo sen itse myös toteuttaa. Tässä tapauksessa yksi varteenotettava keino on tehdä suunnitelma ja pyytää siitä kommentteja pihasuunnittelijalta esimerkiksi nettikonsultaation muodossa. Meidän uusi Pihaunelmia -akatemiamme on juuri tätä varten. Koulutukset -osion alta löydät Pihaunelmia Onlinen. Myöhemmin kyseisellä sivustolla aukeaa myös verkkokurssi aiheeseen liittyen.
Moni meistä on huomannut tai ainakin uutisista kuullut, että pölyttäjäkato uhkaa kotiplaneettaamme toden teolla. Kyse ei olekaan ihan pikkujutusta, sillä noin 75 prosenttia viljelykasveista tarvitsee hyönteispölytystä ja edelleen kolmasosa koko maailman ruoasta saadaan hyönteisten pölyttämistä kasveista. Ja jos ei nämä kasvit saa tarvitsemaansa, ne eivät pysty tuottamaan siemeniä ja satoa. Ja ilman siemeniä ja satoa meitä uhkaa pikku hiljaa tämän päivän suomalaiselle melko tuntematon käsite: nälkä! Ilman pölyttäjiä ruokavaliostamme puuttuisivat esimerkiksi marjat, hedelmät, monet vihannekset, pähkinät, kahvi ja kaakao.
Meille tutuista luonnonkasveista hyönteispölytys on välttämätön muiden muassa mustikalle, puolukalle ja lakalle. Joillekin kasveille hyönteispölytys ei ole välttämätön, mutta se suurentaa satoa tai siementen tuottaminen ei onnistu ilman hyönteisiä.
Mitä voimme tehdä?
Jokainen meistä, jolla on jotain oman parvekkeen ja oman pihan tai siirtolapuutarhan väliltä, voi vaikuttaa hillitsevästi pölyttäjien katoamiseen. Ensisijaisesti tietenkin tulee välttää torjunta-aineiden käyttöä ja pölyttäjien altistumista niille. Mutta sen lisäksi voimme aina lisätä monipuolisia elinympäristöjä ja ruokapaikkoja pölyttäjähyönteisille.
Seuraavassa avaan hiukan omia suosikkikasvejani, jotka ovat myös pölyttäjien suosiossa ja kaiken lisäksi kauniita ja helppohoitoisia. Jotkut niistä ovat myös perhosten suosiossa, joten kyseessä ovat todelliset puutarhan tähtiyksilöt!
Puuvartiset kasvit
1. Pihlajat
Pihlajat ovat suku, johon kannattaa tutustua laajemminkin. Lajeja on Keski-Suomen menestymisvyöhykkeillekin useampia. Esimerkiksi tuurenpihlaja on kaikin puolin komea kasvi. Ainut huono puoli tuurenpihlajassa on se, että puutarhurin lisäksi siitä pitävät myös jänikset, joten muista suojata ensimmäisinä vuosina! Ihan tavallinen kotipihlajammekin on varsin käyttökelpoinen, etenkin yhteen runkoon kasvaneena versiona, jolloin se on käyttökelpoinen esimerkiksi pensasaidanteen seassa. Kapeaan paikkaan on olemassa kotipihlajan pylväsmallinen muoto, joka ei kasva leveyttä kuin kenties metrin verran.
2. Aitaorapihlaja
Tästä täytyy ensinnä mainita, että tämä kasvi on yksi inhokkejani – silloin kun sitä käytetään leikattavana pensasaitana! Mutta vapaasti kasvavana pensaana tai varsinkin runkoon kasvatettuna se on oikein kaunis ja käyttökelpoinen. Se on myös yöperhosten suosiossa, joten kannattaa kokeilla!
3. Syreenit
Kukapa ei pitäisi syreeneistä. Syreeneistäkin on olemassa useampia eri lajeja ja lajikkeita, mutta tunnetuimpia liene liila- ja valkokukkaiset pihasyreenit, jotka ennen juhannusta tuoksuvat huumaavasti. Syreenit ovat mieleisiä myös erilaisille perhosille, niin yöllä kuin päivällä liikkuville.
4. Tuoksuköynnöskuusama
Tuoksuköynnöskuusama on meillä Keski-Suomessa ollut hiukan arka, mutta näyttäisi siltä, että suojaisille paikoille sitä uskaltaa jo hyvin istuttaa täälläkin. Etenkin maata peittävänä versiona se näyttää menestyvän, talvella lumen alle jäädessään, hyvinkin. Sen kukat ovat kauniit, mutta koristearvoa on myös kirkasvärisissä marjoissa, jotka elävöittävät kasvin vartta vielä lehtien tiputtua. Tuoksuköynnöskuusama on ns. yöpölytteinen kasvi, ja se houkutteleekin hämärissä lentäviä hyönteisiä huumaavasti tuoksuvilla kukillaan. Kookkaita ja pitkäkärsäisiä kiitäjiä voikin nähdä kuusaman kukilla lämpiminä ja tyyninä kesäöinä.
5. Köynnöshortensia
Tämä kaunis varjon ja puolivarjon köynnös kukkii loppukesän puolella ja sitä voi istuttaa yhtä lailla maanpeitekasviksi kuin kiipeämään vaikka vanhan männyn runkoa pitkin. Sen kukinnot tuoksuvat makealta ja houkuttelevat hyönteisiä.
Lähes kaikki hedelmiä ja marjoja tuottavat kasvit ainakin hyötyvät hyönteispölytyksestä, elleivät suorastaan vaadi sitä. Hedelmien ja marjojen toivossa viljelijät toivovatkin kukinnan aikana lämmintä ja tyyntä säätä, jotta pölytys onnistuisi.
Hedelmä- ja marjakasveista on siis moninkertainen hyöty, kun pölyttäjien tehtyä tehtävänsä saamme terveellistä ja puhdasta ruokaa omasta pihasta!
Ruohovartiset kasvit
7. Tähtiputket
Tähtiputki on hoitoa kaipaamaton, talvenkestävä perenna, jota soisi käytettävän enemmänkin. Se on vaatimaton kasvupaikkansa suhteen, kunhan se ei joudu alttiiksi pahimmalle paahteelle. Tähtiputki kukkii suhteellisen pitkään, jopa pari kuukautta heinäkuun alusta lähtien. Ne ovat niin ikään hyviä perhoskasveja: pienet päiväperhoset, kuten kulta- ja sinisiivet pitävät tähtiputkien kukista.
8. Tähkäkimikki
Yksi varjoisen ja puolivarjoisen paikan lempikasveistani on tämä suureksi kasvava, valkokukkainen perenna. Se viihtyy parhaiten tuulensuojaisella paikalla kevyessä varjossa, jossa se kukkii yleensä elokuun alusta syyskuun puoliväliin. Tähkäkimikin kukat ovat hyvä meden lähde päiväperhosille.
9. Sinipallo-ohdake
Sanalla ohdake saattaa olla negatiivinen sävy, mutta sinipallo-ohdake on suorastaan ihana kasvi! Se tuo istutusryhmään erilaisuutta ja tietynlaista keveyttä, ja lisäksi sitä hyvin usein koristaa milloin mitkäkin hyönteiset mehiläisistä ja kimalaisista päivä- ja yöperhosiin. Se on myös helppo kasvi, sillä se viihtyy paahteessa, eikä sitä pidä alkaa siirtää paikaltaan pois. Kokeile vaikka erilaisten koristeheinien seassa ja kerää leikkokukiksi tai kuivakukiksi!
10. Punalatvat
Punalatvat ovat perennojen kuningattaria, eivät pelkästään kokonsa puolesta vaan myös helppohoitoisuutensa ja päiväperhosten suosion vuoksi. Ne ovat 1-2 metrin korkeuteen kurkottavia, suurikukintoisia kasveja, jotka eivät tukemista kaipaa tanakan vartensa ansiosta. Kokonsa vuoksi niitä ei tietenkään kannata ihan pikkupihaan istuttaa, mutta vaikkapa maalaistalon pihalla riukuaidan vierellä se pääsee hienosti oikeuksiinsa useamman yksilön ryhmässä.
11. Nauhukset
Puolivarjoisen tai varjoisen paikan valontuojia ovat keltakukkaiset nauhukset. Nekin ovat helppohoitoisia ja melko suuria perennoja, jotka peittävät viihtyessään kasvupaikkansa erinomaisesti. Nauhukset ovat erinomaisia perhosten mesikasveja, sillä tuoksuvat kukinnot houkuttelevat runsaasti sekä päivä- että yöperhosia ja kimalaisia.
Edellä mainitut kasvit ja monet muut laadukkaat taimet tulevat meille pääasiassa Tahvoset Oy:ltä ja Terolan taimitarhalta. Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt mukana tilausajoistamme ja saat taimet halutessasi vaikka kotiovelle Jämsän seudulla.
12. Laukat
Laukat, jotka monet tuntevat paremmin ruokapöydästä, ansaitsevat ehdottomasti paikkansa myös koristepuutarhan puolelta. Ne ovat helppohoitoisia ja saavat kasvaa rauhassa ilman uudelleen istuttamista. Mikä parasta, myyrät ja hiiret eivät hajun vuoksi kajoa laukan sipuleihin. Isokasvuisia ukko- ja jättilaukkaa kannattaa kokeilla perennojen, kuten esimerkiksi kuunliljojen tai kurjenpolvien sekaan, jotta laukkojen kuihtuvat lehdet jäävät myöhemmin kasvavien perennojen lehtien alle. Matalampikasvuisia laukkalajeja on markkinoilla runsaasti. Niitä kannattaa kokeilla piristämään perennojen tai koristeheinien sekaan.
13. Ruiskaunokki
Ennen niin yleinen tienpientareiden ja ruispeltojen kaunis ruiskaunokki on harvinaistunut, eikä sitä enää näe kuin harvakseltaan. Sen kukkien mesipitoisuus on hyvin korkea, mikä tekee siitä hyvän kasvin pölyttäjille. Tätä kuivien ja köyhien paikkojen yksivuotista kasvia kannattaakin kylvää paikoille, jotka eivät ole niin alttiita ruohonleikkurin yliajolle. Pölyttäjät kiittävät!
14. Laventeli
Hajuvesistäkin tuttu laventeli on jo tuoksunsa vuoksi viljelemisen arvoinen kasvi. Se on meillä valitettavan talvenarka, joskin sen saattaa joskus saada menestymään talven yli suojaamalla se hyvin havuilla ja lehdillä. Yksivuotisena sitä voi kuitenkin mainiosti kasvattaa mausteeksi tai vain silmäniloksi ja pölyttäjien ruoaksi. Se houkuttelee niin perhosia, mehiläisiä kuin kimalaisiakin, ja sanotaan sen myös karkottavan hyttysiä – tästä ei kuitenkaan ole kaiketi tieteellistä näyttöä…
15. Mintut
Erilaisia minttuja olen monena vuonna käynyt ostamassa Honkasen puutarhalta ja kasvattanut ruukussa terassilla. Ruukussa sen vuoksi, että mintut leviävät juurirönsyjensä avulla herkästi kukkapenkissä ollessaan. Mintut houkuttelevat myös perhosia.
Näiden mainittujen lisäksi on olemassa toki monia muitakin kasveja, jotka ovat kauniita, helppoja ja hyödyllisiä niin pölyttäjien kuin meidän itsemmekin kannalta. Pölyttäjien kannalta kuitenkin oleellista on, että kasveja käyttää monipuolisesti, ja jos mahdollista, antaa kenties heinän ja kukkien kasvaa jossakin pihan nurkassa. Erilaiset pesäpaikat hyönteisille ovat myös oleellisia, ja siksi varsinkaan lahopuupökkelöitä ei aina kannata heti kerätä pois. Sen sijaan vieraskasvilajeja kannattaa pitää silmällä ja kerätä pois jos niitä ilmaantuu.
Pölyttäjien pelastaminen ei ole jonkun muun tehtävä, eikä sitä voi tehdä ”sitten kun”. Me jokainen voimme vaikuttaa omilla pienillä teoillamme siihen, että meillä on monipuolinen luonto ja monipuolinen ruokavalio myös tulevaisuudessa.
Raisa Heino
Tietoa minusta
Moi! Olen jämsäläinen viheralan yrittäjä ja entinen viherrakentamisen ammattitaitokilpailija. Ulkotilojen viihtyisyys ja esteettisyys sekä näiden tuoma hyvinvointi on ollut intohimoni jo kauan. Jokainen kohde on uniikki, mutta työssäni tavoitteena on luoda joka tapauksessa se käyttäjiensä unelmien piha tai puisto, joka lisää kaikinpuolista hyvää oloa. Tässä asiassa haluan olla auttamassa myös Sinua, arvoisa blogini lukija. Toivottavasti löydät täältä vinkkejä omien pihaunelmiesi toteuttamiseen!
Käytämme evästeitä verkkosivujemme sisällön ja käyttökokemuksen parantamiseksi. Klikkaamalla "Totta kai hyväksyn evästeet”, annat suostumuksesi kaikkiin evästeisiin.
This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. These cookies ensure basic functionalities and security features of the website, anonymously.
Cookie
Duration
Description
cookielawinfo-checbox-analytics
11 months
This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Analytics".
cookielawinfo-checbox-functional
11 months
The cookie is set by GDPR cookie consent to record the user consent for the cookies in the category "Functional".
cookielawinfo-checbox-others
11 months
This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Other.
cookielawinfo-checkbox-necessary
11 months
This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookies is used to store the user consent for the cookies in the category "Necessary".
cookielawinfo-checkbox-performance
11 months
This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Performance".
viewed_cookie_policy
11 months
The cookie is set by the GDPR Cookie Consent plugin and is used to store whether or not user has consented to the use of cookies. It does not store any personal data.
Functional cookies help to perform certain functionalities like sharing the content of the website on social media platforms, collect feedbacks, and other third-party features.
Performance cookies are used to understand and analyze the key performance indexes of the website which helps in delivering a better user experience for the visitors.
Analytical cookies are used to understand how visitors interact with the website. These cookies help provide information on metrics the number of visitors, bounce rate, traffic source, etc.
Advertisement cookies are used to provide visitors with relevant ads and marketing campaigns. These cookies track visitors across websites and collect information to provide customized ads.
Viimeisimmät kommentit