5 vinkkiä pihan rajauksiin

5 vinkkiä pihan rajauksiin

Monet haluaisivat pihan olevan ainakin siistin ja huolitellun näköinen, mutta ongelmana tuntuu olevan joka paikkaan levittäytyvä nurmikko. Nurmiheiniä löytyy niin sora-alueelta kuin kukkapenkeistä ja pensaiden väleistäkin. Loputonta taistelua voi ainakin vähentää, kun rajaa eri materiaalien alueet toisistaan – tai ainakin rajaa nurmikon muista materiaaleista! Seuraavassa kerron oman näkemykseni 5 vinkkiä pihan rajauksiin. 

Muoviset ja metalliset reunanauhat

Nykyisin on onneksi saatavilla siistejä ja kestäviäkin muovisia reunanauhoja, jotka saa asennettua nätisti suoraan tai kaarelle. Aikaisemmin paljon käytettyjen aaltoilevien reunanauhojen tarkoitusta en ole ymmärtänyt, sillä ne ovat haalistuneet ja rikkoutuneet melko nopeasti ja toisaalta aaltoileva reuna ei ainakaan omaa silmääni miellytä.

Sen sijaan on olemassa yleensä noin 15 cm syvyyteen upotettavia nauhoja, jotka ovat jo lähtökohtaisesti vähän kovempaa muovia. Värikään ei ole enää onneksi vihreä, vaan usein ne ovat mustia. Vihreä väri kun ei muovissa tahdo koskaan osua nurmikon väriä oikeastaan lähellekään, niin lopputulos on sellaisissa väkisinkin tökerö. Ja kun rajaus on siisti, niin miksi sitä yrittäisikään piilottaa?

Metallisiakin versioita on olemassa jo onneksi kauppojen hyllyillä. Ne asennetaan samaan tapaan kuin muovisetkin, niissä on vain erilainen kiinnitysmekanismi. Saatavilla olevat metalliset versiot ovat olleet pääsääntöisesti mustia, mutta myös cor-ten -teräksisiä löytyy. 

Siistin lopputuloksen takaamiseksi on huolehdittava vain siitä, että nauha tulee suoraan tai siististi kaarelle, ja että sen pinta on nurmikon kanssa samassa tasossa.

5-vinkkia-pihan-rajauksiin
Tässä vähän jykevämpi metallinen lista eräässä ruotsalaisessa puistossa

Reunakivi betonikivestä

Betonisia reunakivivaihtoehtoja on kaikilla pihakivitoimittajilla. Kiven valinta riippuu ulkonäöllisistä seikoista sekä käyttökohteesta ja sen tarkoituksesta. Jos kyseessä on autolla tai koneilla liikuttava kiveysalue ja rajauskiven on pidettävä kiveyskivi paikallaan, kannattaa valita hiukan isompi kivi. Esimerkiksi 25 cm syviä kiviä on useammalla toimittajalla. 

Betoninen reunakivi. Se voi olla joissakin kohti korotettuna, mutta kannattaa muistaa myös talvi ja lumityöt, jolloin korotus on haitaksi.

Jos kyseessä on jalan kuljettava alue tai vain rajaus vaikkapa istutusalueen ja nurmikon välillä, käyvät periaatteessa kaikki 10 cm ja sitä paksummat kivet, jotka pitävät nurmikkoheinät erossa rajattavasta materiaalista. 

Käyttökohteen muoto vaikuttaa myös kiven valintaan, sillä jos on tarkoitus saada rajaus kaarelle, ei kannata ottaa kaikista pisimpiä reunakiviä. Kaarelle parhaiten ”taipuvia” kiviä on mahdollisimman lyhyet reunakivet. Tietenkin reunakivinä voi käyttää myös varsinaisia kiveyskiviä, kun ne asennetaan pystyyn, mutta ulkonäöllisistä syistä kannattaa valita kivi, jossa ei ole asennusnystyröitä. 

Erilaisiin reunakivivaihtoehtoihin voi käydä tutustumassa hyvin varustettujen rautakauppojen pihamyymälöissä tai asiaan erikoistuneissa kivimyymälöissä. Meidän pihakivimyymälämme aukioloajat ja osoitetiedot löytyvät täältä.

Reunakivi luonnonkivestä

Etenkin kotimainen luonnonkivi on yksi lempimateriaaleistani. Se on yleisesti ottaen kova, käytännössä ikuinen materiaali, joka tuo sopivaa elävyyttä istutusten reunoihin tai betonikiveyksille. Kotipihojen rajauksiin tyypillisiä materiaaleja ovat lähinnä R8-reunakivi, graniittiset noppa- ja nupukivet sekä liuskekivestä tehdyt reunakivet. R8 kuvaa suoraa, 8 cm leveää graniittikiveä, jonka pituus saattaa vaihdella. Korkeus on yleensä noin 25 cm. 

Noppakivi on nimensä mukaisesti nopan mallinen, yhdeltä sivultaan 9-10 cm leveä. Myös pienempää, niin sanottua mosaiikkinoppaa on saatavilla, mutta niistä ei voi puhua rajausten yhteydessä. Noppakivillä saa hyvin tehtyä melko tiukallakin säteellä olevia kaarteita. Ikikivellä on saatavilla myös ekologista ekograniittia, joka on kotimaisen graniittituotannon sivukiveä. Heillä on saatavilla noppa- ja nupukiviä 7 cm leveydellä, ja ne sopivat rajauksiin myös vallan mainiosti.

Tyypillinen graniittinupukivi on kantiltaan noin 14 cm leveä ja noin 22 cm pitkä kivi, joka soveltuu reunoihin mainiosti ja pysyy paikallaan paremmin kuin noppakivi. Myös nupukivi taipuu kaarelle hyvin. 

Noppa- ja nupukivessä, aivan kuin muissakin lyhyissä kivissä, joihin jää sauma, on vain se ongelma, että etenkin nurmikon reunuksena heinät tahtovat ennen pitkää työntyä saumoista toiselle puolelle kiveä. Ratkaisuna saattaisi olla sauman täyttäminen kovettuvalla sauma-aineella, jonka jättää kiven pintaa alemmas. Tällä tavoin materiaalin haluttu ulkonäkö ei liiaksi kärsi. 

Nupukivi istutusten ja nurmikon välissä.

Puiset reunukset

Suorilla linjoilla puiset reunukset ovat hyviä materiaaleja. Pystyyn asennettu kyllästetty lauta kannattaa olla vähintään 28 mm leveää, jotta lauta pysyy maa-ainesten välissä suorana paremmin. Luonnonmukaisempi vaihtoehto on käyttää lehtikuusilautaa tai -lankkua, jossa ei ole kyllästysaineita. 

Kanttaus

Kanttaus tarkoittaa sitä, että vaikkapa istutusalueen ja nurmikon rajaan tehdään lapiolla tai erityisellä kanttausraudalla pieni oja. Kanttaus katkaisee nurmikon juuret ja kun se tehdään tarpeeksi usein – vähintään kerran tai kaksi kesässä – rajaus myös pysyy kohtuullisen siistinä. Suoraksi kanttauksen saa tehtyä linjalangan ja sprayn avulla. Suoralle pingotetaan linjalanka aivan lähelle kantattavan kohdan pintaa ja langan päältä maalataan spraylla tai merkkausvärillä, jolloin langan kohdalle jää jälki kantattavan kohdan merkiksi. Toinen vaihtoehto on käyttää ohjurina vaikkapa suoraa lautaa.

Kanttaus on kaunis tapa rajata alueita, eikä työmäärä niin valtaisa ole, kuin mitä voisi kuvitella. Aiheesta on hyviä käytännön kokemuksia Rikkaruohoelämää -blogissa

Jos tämä tai muu pihan suunnitteluun, rakentamiseen tai hoitoon liittyvä asia jäi mietityttämään, olemme käytettävissäsi esimerkiksi konsultoinnin muodossa. Kannattaa myös seurata tätä blogia, johon päivittyy viheralaan liittyviä tekstejä kesäaikaan viikoittain ja talvella vähintään joka toinen viikko.

Piha – työleiri vai unelma?

Piha – työleiri vai unelma?

Meillä suomalaisilla, murheellisten laulujen maassa syntyneellä katajaisella kansalla, on vieläkin elävänä muistissa se, että omat perunat kasvatetaan omalla pellolla tai pihan peränurkassa. Kevätkesä on ollut sitä aikaa, kun koko lapsikatras on komennettu koivun vitsan kanssa harventamaan porkkanaa ja kitkemään sipulien väleissä.

Ja jollei mitään tällaista, niin sitten on työnnetty manuaalisella, niin kutsutulla ruohonleikkurilla, sen seitsemäntoista marjapuskan välistä nurmikkoa – saaden lopputulokseksi vain karviaispensaiden aiheuttamat naarmut käsivarsiin. Herneiden tueksi laitettavien keppien etsiminen oli suorastaan luksushommaa näiden rinnalla.

Tällä tavoin ne pihaunelmat on karistettu pienen lapsen mielikuvituksesta yhtä taidokkaasti kuin hiihtoinnostus ensimmäisillä luokilla huonoilla suksilla ja pakko hiihtää -mentaliteetilla. 

Tänä päivänä asian ei kuitenkaan tarvitse olla niin. Toki vanhat tavat ovat oikeasti hyviä asioita ja herättää nostalgisia tunteita vanhemmalla iällä, ja voi jopa sanoa esimerkiksi kotitarveviljelyn tulleen uudelleen muotiin. Kaikki tämä on hyvää, mutta asioita ei tarvitse tehdä hampaat irvessä ja perinteisellä suomalaisella sisulla otsa hiessä leipänsä tienaten. 

Pihaunelmia

Piha voi oikeasti olla unelmapiha ja se voi olla juuri Sinun näköisesi, juuri sellainen kuin haluat ja joka nostaa mielialasi kirjaimellisesti pilviin olemalla joka päivä hiukan erilainen: mielenkiintoinen ja houkutteleva. Mietipä vaikka sitä kevään tunnetta, kun lumet sulavat ja ensimmäiset sipulikukat nostavat päätään jääkiteiden välistä kurkottaen kohti aurinkoa: mitä istutinkaan tuohon? 

Riippuen siitä, millainen on Sinun pihaunelmasi, voidaan pihaa pala kerrallaan lähteä muokkaamaan siihen suuntaan, kunhan on olemassa melko selkeä päämäärä tai suunnitelma, minkä mukaisesti edetään. Pihasuunnitelman voi teettää ammattilaisella tai tehdä suuntaviivat itse kuten unelmakartan konsanaan. Joka tapauksessa ensin on selvitettävä mitä haluaa: mitä haluaa tehdä pihalla, millaisista asioista pitää ja kuinka paljon haluaa itse laittaa sormiansa multaan tai haluaako multaa laisinkaan. Pihasuunnittelijakaan kun ei ole selvänäkijä, niin häntä helpottaa suuresti, jos tavoitetila on suurin piirtein selvä.

Pihasuunnitelman saa myös meiltä, kun on yhteydessä hyvissä ajoin syksyllä seuraavaa kevättä tai kesää varten.

Arjen luksusta

Kun alat miettiä mitä pihaltasi haluat, uskalla unelmoida suuria! Kuten sanoin, pihan ei tarvitse olla välttämätön paha ja työleiri, josta kamalalla vaivalla saa muutaman porkkanan syödäkseen. Selaa Pinterestiä ja hae myös englanninkielisillä hakusanoilla. Ajattele piha eri tiloina samaan tyyliin kuin sisällä on huoneita.

Ulkona voi olla esimerkiksi ruokailupaikka, spa-osasto, liikunta- ja pelialue, yrttitarha, hedelmäosasto, marjametsä, nuotiopaikka ja leikkialue. Etenkin haja-asutusalueella voidaan ajatella pihan olevan vaikkapa kukkiva perhosniitty, jossa on vanhan tammen oksassa puinen keinu tai pari penkkiä liuskelaattojen päällä. Yhden mielenkiintoisen niittypihan tarinan on saanut aikaan Lauri Ylönen.

Kokkaajan paratiisi

Jos pidät ruoanlaitosta ja arvostat laadukkaita raaka-aineita, voit tehdä pihaasi unelmien kesäkeittiön ja kasvattaa osan raaka-aineista itse. Eikä raaka-aineiden kasvatukseen tarvita kasvimaata, vaan pari-kolme viljelylaatikkoa terassin tai kiveyksen yhteyteen ja grillin lähistölle yrtit kasvamaan kauniissa ruukussa.

Viljelylaatikoihin on varaa laittaa hyvää säkkimultaa, joissa ei ole rikkaruohoja valmiina, ja toisaalta niihin pääsee keväällä aiemmin laittamaan satoa kasvamaan kuin perinteiseen kasvimaahan. Lisäksi viljelylaatikon kylkeen on helppo kiinnittää lappu, joka kertoo mitä mihinkin on kylvetty. Itse teen myös niin, että viljelylaatikoissa annan sadon kasvaa hiukan suositeltua tiheämmillä taimiväleillä, jolloin laatikko myös näyttää hyvältä. 

Kesäkeittiön rakentamisessa taas voi hyödyntää vanhoja tiiliä, lautoja ja sen sellaista, tai vaikka muurata uusista tiilistä tai luonnonkivistä ja hakea facebookin roskalavalta jonkun käytöstä poistettu keittiötaso päälle. Unelmia ja mielikuvitusta, siitä se lähtee!

Hyvinvoinnin keidas

Piha-alueelle voi järjestää myös tyylikkään ja ylellisen spa-osaston, jossa kauniina kesäiltana työpäivän päätteeksi on mukavaa rentoutua ja pulahtaa poreilevaan altaaseen. Nykyään on olemassa jopa kohtuullisen hintaisia ulkoporealtaita, eikä kuuleman mukaan ylläpitokaan niin kallista ole kuin voisi kuvitella.

Tyylillisesti ainakin omaa silmääni miellyttävät eniten sellaiset ratkaisut, jotka ovat osana jotakin kokonaisuutta. Tällainen kokonaisuus on esimerkiksi oleskeluterassi, joka on jaettu kahteen tai kolmeen ehkäpä eri tasolla olevaan tilaan ja ulkoporeallas on upotettu yhteen niistä osista. Myös kylpytynnyrin voi upottaa terassiin osittain, kun jättää tulipesän saataville terassin ulkopuolelle. Näin päästään eroon ulkonäöllisesti enemmän tai vähemmän kököistä rappuratkaisuista ja kylpypaikka todellakin kuuluu terassiin. 

Tällaisiin pihan kylpyosastoihin ja terasseihin saa paljon visuaalisuutta lisää, kun valaistus on toteutettu järkevästi joko terassin kaiteen tai rapun laidan alapuolelle led-nauhalla tai vastaavasti terassiin upotetuilla pienillä valoilla. Ideana se, että itse valonlähteen ei tarvitse olla näkyvissä. Niin ikään kausivaihtelua saa erilaisilla lyhdyillä ja isoissa ruukuissa olevilla kausi-istutuksilla.

Korona-aika on pistänyt koetukselle myös sen, mitä kaikkea liikuntaa pystyy harrastamaan kotona. Tässäkin on rutkasti mahdollisuuksia, sillä hyvin hoidetulla nurmikolla hyvällä säällä ilta-auringossa voi yhtä hyvin joogata kuin tehdä bootcamp -treeniä tai kahvakuulaa. Lisäksi suureen suosioon ovat nousseet myös erilaiset pihaversiot niin golfista, koripallosta kuin sulkapallostakin. Hiekkatekonurmipohjainen golfviheriö omalla pihalla on myös helppohoitoinen. 

Piha - työleiri vai unelma?
Joogaa omalla pihalla? (Kuva Sofie Zborilová Pixabaysta)

Lasten riemua

Lapset saa parhaiten pihalle järjestämällä heille heidän haluamaansa tekemistä sen sijaan että pakottaisi heidät porkkanan harventamiseen tai kompostin kääntämiseen – yhtään toki väheksymättä senkään työn arvoa! 

Nykyään suurta huutoa ovat varsinkin tytöille keppihevosradat, joita voi rakentaa nurmikollekin. Helpoin hoitaa sellaisesta syntyy hiekkatekonurmipohjalle tai jollekin muulle materiaalille mitä ei tarvitse leikata, mutta toisaalta, tavallinen nurmikko lienee pienelle jalalle se kaikkein mukavin ja pehmoisin. 

Poikien suosikkeja ovat trampoliinin lisäksi erilaiset pelit, joista monia saa kotipihaversioina. Helpoimpia lienee koripallo- tai frisbeegolf-korit, jotka voidaan kohtuullisella vaivalla kiinnittää pihaan. 

Toisaalta luksustahan tietenkin lasten kannalta parhaiten saadaan aikaan, kun koko perhe tai ainakin jompikumpi vanhemmista osallistuu lasten peleihin ja leikkeihin, heittäytyen heidän riemuunsa. Perinteiset mölkyt, kroketit ja tikanheitot vanhempien kanssa ovat niitä asioita, jotka lapsille lopulta kuitenkin merkitsevät enemmän kuin se, että kaikki on rahallisesti ajatellen luksusta.

Pörriäisten ja perhosten valtakunta

Pölyttäjäkato on todellinen ja huolestuttava ilmiö, mihin toivoisi jokaisen jollain tavalla yrittävän vaikuttaa positiivisesti. Itsekin tein pienehköön rivitalopihaani parin neliön kokoisen läntin, johon kylvin niittysiemenseosta. Kauniit ja joka vuosi hiukan erilaiseksi kehittyvät kukkaniityt – pienet ja isot – sopivat yhtä hyvin kaupunkipihaan kuin maallekin. Se voi olla jopa helpotus etenkin isossa omakotitalopihassa, jossa on paljon nurmikkoa, sillä niittyähän leikataan vain kerran-kaksi kesässä. 

Kukkivan niityn voi tehdä myös vaikkapa oman pihan pieneen kulmaukseen.

Millä rahalla nämä unelmat toteutetaan?

Ehkäpä olet jo alkanut unelmoida, mutta yksi asia vaivaa mieltä. Millä tämä kaikki kustannetaan? Kysymys on tietenkin merkittävä, mutta yhtä hyvin ratkaistavissa kuin yllättäen koittavan kylpyhuoneremontin rahoittaminen tai uuden auton osto. Lisäksi uudiskohteissa voi tehdä merkittäviä kustannussäästöjä ja ratkaista rahoitusongelmia järkevällä ennakkosuunnittelulla, kun ottaa pihan mukaan heti alusta alkaen. 

Kun tällaisessa uudiskohteessa on olemassa pihasta edes karkea suunnitelma siinä vaiheessa, kun rakennuksen pohjia aletaan rakentaa, voidaan koko tontin käyttö suunnitella järkevästi siten, että koneita ei tarvitse tuoda neljään eri kertaan tontille vaan asioita voi tehdä kerralla. 

Otetaanpa yksi esimerkki. Perheen uudella tontilla aletaan kaivaa rakennuksen pohjia. Pihasuunnitelma on luonnosasteella tehty ja tilat eri toiminnoille on kirkkaana mielessä. Kiveyksille tarvitaan routaeristeet, samoin kuin kasvihuoneen pohjalle. Perhe ja maanrakentaja sopivat, että samalla kun rakennuksen routaeristeitä laitetaan paikalleen, jatketaan routaeristeitä myös tulevan kiveyksen alle ja siitä puoli metriä yli.

Näin ollen routaeristeisiin ei tule saumaa, josta kylmä pääsee kulkemaan läpi, eikä rakennuksen pohjilta tulevaa humuspitoista materiaalia tule laitettua niille alueille, missä routimista ei saa tapahtua. Myös kaapelit ja salaojat on osattu vetää valmiiksi samojen pohjatöiden yhteydessä.

Esimerkin tyypillisempi variaatio voisi mennä siten, että rakennuksen pohjia tehdessä maat kuljetetaan kuorma-autolla pois. Kone viedään pois, kun rakennuksen pohja on valmis. Rakennus rakennetaan paikalleen ja sisustus tehdään viimeisen päälle.

Kun rakennus on valmis ja lumet sulaneet seuraavan kerran, huomataan että piha on vielä räätämällään ja rahat loppu. Seuraavaksi tilataan kuitenkin vielä kaivinkone töihin levittämään nurmikkomultia paikalleen ja tuomaan vähän täyttömaata, jotta saadaan piha tasaiseksi. Sitten huomataankin, ettei takapihalle enää pääse kuorma-autolla, joten täytyy hankkia pienkuormaaja, joka kuljettaa materiaalit etupihalta takapihalle. 

Näitä kahta, kenties hiukan karrikoitua esimerkkitapausta kun vertaa toisiinsa, voi vain arvailla mikä on ero kustannuksissa ja lopputuloksessa. Ensimmäinen esimerkki on maksanut pihasuunnitelmasta kenties tonnin tai kaksi ja sisällyttänyt sen rakennuskustannuksiin, jälkimmäinen esimerkki maksaa pelkästä nurmikosta kolme tai neljä tonnia. Ja ne kaapelit on vielä laittamatta… 

Etukäteen suunnittelemalla voi siis säästää isojakin summia rahaa. Pihaunelmat ovat niitä, jotka kannattaa kiinnittää samaan suunnitelmaan rakennuksen kanssa jos kyseessä on uudiskohde. Vanhoissa kohteissa joitakin rajoitteita saattaa olla, jos tila on rajallinen, mutta kaikki on kuitenkin pääsääntöisesti ratkaistavissa. Me olemme mielellämme mukana toteuttamassa juuri Sinun pihaunelmaasi!

Siirtonurmikko, kylvönurmikko vai kuntta?

Siirtonurmikko, kylvönurmikko vai kuntta?

Mikä on paras vaihtoehto: siirtonurmikko, kylvönurmikko vai kuntta? Aivan samoin kuin kodissamme on parkettia, laminaattia tai laattaa, on pihallakin oma lattiansa, joka tietenkin voi ja sen pitääkin vaihdella tilasta ja tarpeesta toiseen. Kovat pinnoitteet käyn läpi eri tekstissä, mutta tällä kohtaa teen tiiviin vertailun kolmesta eri vaihtoehdosta: siirtonurmikko, kylvönurmikko ja kuntta. Lopuksi kerron myös mitä muut vaihtoehdot voivat olla, mutta niistä tarkemmin myöhemmin. 

Siirtonurmikko

Monet pitävät siirtonurmikkoa luksuksena, johon ei ole varaa. Niin itsekin ajattelin, kunnes pääsin asentamaan sitä ja totesin että eihän se niin älyttömän kallista ollutkaan, ja mikä parasta, saatoin todeta että ”vitsi kun on hyvännäköinen”. 

Monet myös sekoittavat siirtonurmen ja tekonurmen keskenään. Tekonurmi on nimensä mukaisesti tekonurmea; se ei kasva. Mutta nyt puhumme tasalaatuisesta, rullissa toimitettavasta, elävästä materiaalista, jonka voi asentaa valmiille kasvualustapohjille vähän kuten laminaatit lattiaan. Se kasvaa käytännössä jo pihaan tullessaan ja jatkaa kasvuaan asentamisen jälkeen, ollen käyttövalmis nurmikko jo parin viikon päästä asennuksesta. 

Näkemykseni on, että jos on yhtään laatutietoinen nurmikon suhteen ja voikukat tuntuvat sietämättömiltä, kannattaa valita siirtonurmikko. Eikä hintakaan ole niin korkea, etenkin jos pinta-ala on kohtuullinen. Materiaalin hinta riippuu pinta-alasta ja laadusta, mutta pääosin hinta sijoittunee 3-6 euron välille neliömetriä kohden, ollen pienillä alle 50 neliön aloilla korkein hinta ja parista sadasta neliöstä ylöspäin hintahaitarin alimmalla tasolla. Toki hintaan vaikuttaa rahti, koska materiaali on painavaa eikä lavoja voida pakata päällekkäin. Mutta kannattaa katsoa lähin toimittaja tai kysyä paikallisista alan myymälöistä tarjousta toimituksineen. 

Siirtonurmen suhteen tärkeintä on pohjatyöt, asennus heti toimituspäivänä sekä kastelu. Pohjatöiden suhteen on pidettävä huoli hyvästä, riittävästä ja hyvin tasoitetusta sekä tiivistetystä kasvualustasta. Asennus on tehtävä heti samana päivänä tai ihan viimeistään seuraavana päivänä toimituksesta, sillä elävä nurmikko alkaa etenkin lämpöisenä kesäpäivänä hyvin nopeasti kompostoitumaan rullassa ollessaan.

Asennuksen jälkeen on huolehdittava riittävästä ja runsaasta kastelusta seuraavan muutaman viikon ajan, kunnes nurmikko on juurtunut kunnolla. Mutta sitten voikin lapset rauhassa temmeltää sametinvihreällä pinnalla ja äiti keskittyä iltajoogaan ilman silmäkulmassa siintävää rikkaruohomerta.

Siirtonurmikon asennuksesta ja hoidosta lisää esimerkiksi täältä: Siirtonurmikkotuotanto Viitanen Oy

Kylvönurmikko

Kylvämälläkin voi saada hienon ja laadukkaan nurmikon jos on huolellinen kasvualustan laadun ja pohjatöiden suhteen. Tasainen nurmikko vaatii pohjatöiden teossa haraamista ja jyräämistä ja vielä uudelleen haraamista ja jyräämistä. Kylvönurmikolle tulee itse tehtynä hintaa pohjatöiden lisäksi oikeastaan vain mahdollisen lannoitteen ja kalkin sekä siementen verran. Siemenet kustantavat laadusta riippuen yleensä 60-80 €/10 kg säkki, ja jos aarille levitetään optimaalinen kolmisen kiloa siementä, niin niiden hinnaksi tulee silloin 18-25 senttiä neliölle.

Itse siemenet eivät siis maksa paljoa, mutta pohjatyöt voivat kustantaa enemmän, etenkin jos alueella joudutaan ottamaan pois pintamaita, viemään pois ja tuomaan tilalle uutta kasvualustaa ja levittämään se. Mutta tällaisia töitä ennenkin tehnyt maanrakennusurakoitsija tekee sellaisen varmasti näppärästi ja nopeasti. Itseään ei kannata lapion varressa näännyttää, jos uusittavaa alaa on yhtään enemmän kuin kaksi neliötä.

Kuntta

Viimeisen vuosikymmenen aikana suosiotaan on nostanut siirrettävä metsänpohja eli kuntta. Se onkin äärettömän hyvä vaihtoehto esim. kesämökeille tai niihin omakotikohteisiin, joissa ei tarvita kulutusta kestävää nurmikkoa ja joiden olosuhteet ovat sille otolliset. Näistä kolmesta materiaalista tämä on huoltovapain sen jälkeen, kun se on paikalleen juurtunut.

Siirtonurmikko kylvonurmikko vai kuntta
Juuri asennettua kunttaa kesäasunnon pihassa

Kuntan suhteen tärkein asia on paikan olosuhteet. Kaikkein paahteisimmille paikoille sitä ei kannata ajatella, mutta mikäli kohde on vaikkapa mäntyjen varjossa oleva hiekkakangas niin pohja on todennäköisesti jo valmiiksi oivallinen, kun pintamaa on poistettu. 

Toinen tärkeä asia on kastelu asennusta seuraavan kasvukauden ajan. Kunttaa ei tarvitse kastella yhtä usein kuin siirtonurmea, mutta kastelua tulee jatkaa pidempään hitaamman juurtumisen vuoksi. Hinta on itse materiaalilla selkeästi korkeampi, mutta toisaalta kuntan pohjat ovat usein kohteissa ainakin lähes valmiina, eikä kalliita kasvualustoja tarvitse toimittaa ja levittää. Kuntan pohjaksi kun riittää tasainen hiekka tai hiekkapitoinen pohja jossa ei ole rikkaruohojen suosimaa humusta tai multaa.

Materiaalin hinta liikkuu pinta-alasta riippuen 16 ja 24 euron välillä neliömetriä kohden. Usein, jos määrä on hiukan isompi, kuljetus kuuluu hintaan. 

Muut vaihtoehdot

Varteenotettava vaihtoehto ovat myös niityt ja erilaiset kukkakedot, etenkin nyt kun pölyttäjämme uhkaavat kadota. Samoin hallittu hoitamattomuuskin voi tulla kyseeseen joissakin kohteissa. Pienillä aloilla voi ajatella myös maanpeitekasvillisuutta, mutta yllä on kerrottu kolme yleisintä pihan vihreää lattiavaihtoehtoa; siirtonurmikko, kylvönurmikko ja kuntta – mikä niistä on Sinun valintasi? Jos tarvitset lisätietoa, apua tai materiaaleja, olemme käytettävissäsi!