Silkkaa säästöä pihasuunnittelun avulla
Viisitoistavuotisen urani aikana olen kuullut laidasta laitaan näkemyksiä siitä, miten pihasuunnittelu koetaan kenties rikkaiden luksuksena tai toisaalta jonkin sortin turhanpäiväisenä hömppänä. Onneksi enenevässä määrin asia ymmärretään sellaisena kuin se on: tärkeänä asiakirjana, jonka avulla pihasta saadaan toimiva ja käytännöllinen kauneudesta ja viihtyisyydestä tinkimättä.
Siinä missä lvi-suunnitelmat ja sähkökuvat kertovat mihin tulevat putket ja kaapelit, pihasuunnitelma kertoo mihin tulee leikkipaikka tai äidin lahjoittama omenapuun taimi, tai mihin lumet voi sijoittaa ja miten saada pyykit piiloon naapurien katseilta. Niin ikään pihasuunnittelu voi tuoda rakentamisvaiheessa silkkaa säästöä, ja siitä kerron seuraavassa.
Pihasuunnittelija mukaan aikaisessa vaiheessa
Paras lopputulos kaikkien kannalta saadaan, jos pihasuunnittelija pyydetään mukaan projektiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kun piha voidaan ottaa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi rakennuksen suunnittelun kanssa, voidaan miettiä esimerkiksi rakennuksen korkomaailman vaikutuksia pihan ratkaisuihin jo ennen kuin kaivinkone saapuu tontille. Pihasuunnittelija voi myös ottaa kantaa säästettäviin puihin tai muuhun kasvillisuuteen. Etenkin isoja puita harvemmin yhden eliniän aikana saa takaisin, jos ne surutta kaadetaan rakentamista aloittaessa.
Säästöäkö?
No, mistä se säästö sitten tulee, kun arkkitehdin ja muiden suunnittelijoiden ja lupaprosessien lisäksi pihasuunnittelijallekin on maksettu rahaa jo ennen kuin yhtäkään kiveä on käännetty? Vastaus on, että siitä lähtien kun tontilla aletaan jotain käytännössä tehdä.
Kuvitellaanpa sellainen vieläkin melko yleinen tilanne todellisuudesta. Ensin tehdään rakennus, jonka pohjien vuoksi viedään tontilta maita pois, ammutaan kalliota ja viedään nekin pois. Kuorma-autot rullaavat kenties pitkiäkin matkoja. Sitten viedään kaivinkone pois, kun perustusta aletaan rakentaa.
Perustusten valmistuttua tuodaan kaivinkone uudestaan tekemään täyttöjä. Sitten rakennetaan rakennus, jonka jälkeen piha tehdään jonkunlaiseen kuosiin, kun ei oikein jaksa panostaa tässä vaiheessa enempää. Muotoillaan pihaa jotenkin ja laitetaan murskeet kulkuväylille, tuodaan muutama sentti multaa, että saadaan nurmikko. Maksetaan mullat, kuorma-auto, kaivinkone siirtokustannuksineen ja monta muuta asiaa. Tässä vaiheessa on maksettu koneen siirtokustannukset ehkäpä kolmesti.
Tämän jälkeen ollaan usein tilanteessa, jossa rahat ovat jo aika vähissä, ja elämä alkaa uudessa kodissa. Eletään vuosi, kaksi, ehkä kymmenen vuotta, jonka jälkeen tuumataan, että nurmikko ei kasva ja naapurista saatu vuorenkilpikin kasvaa väleistään juolavehnää. Kuivausteline on liian kaukana ja oleskelualue pölyttyy käyttämättömänä vaivalla tehdyn pergolakatoksen alla, kun siellä ei kukaan viihdy.
Sitten otetaan kenties yhteys pihasuunnittelijaan, tai keksitään itse jotakin. Tarvitaan kaivinkone ja vähän täyttömaita, jotta saadaan tasaisempaa käyttöaluetta. Vähän myös lohkokiviä, jotta saadaan pengerrettyä rinnettä. Eli tuodaan niitä kiviä ja maita takaisin, mitä jo kertaalleen on viety pois. Pahimmassa skenaariossa voidaan vielä ajatella, että koneella ja autolla joudutaan kenties tulemaan takapihan puolelle sen ainoan hyvin kasvavan nurmikon päältä.
Hyödyt
Olipa edellinen karrikoitu esimerkki tai ei, niin joitakin hyvän pihasuunnittelijan tuomia hyötyjä siitä voinee jo päätellä. Kun pihasuunnittelija on ollut ajoissa matkassa mukana, on rakentamista aloittaessa selvää, mihin tarvitaan vaikkapa routaeristettyä ja kantavaa pohjaa kiveykselle tai autopaikoille. Kattavien lähtötietojen ja -mittausten avulla on etukäteen käsitys myös siitä, millaista maata rakennuksen pohjilta lähtee ja kuinka paljon ja voiko sitä hyödyntää pihamaalla vai ei. Uskon, että jokaisen pihasuunnittelijan intresseissä tänä päivänä on kestävä ympäristörakentaminen siinä mielessä, ettei maiden edestakainen kuljettaminen ole missään tapauksessa itse tarkoitus.
Säästöä siis kertyy siitä, ettei maita tarvitse kuljetella edestakaisin, eikä todennäköisesti kaivinkoneen siirtokustannuksia tarvita niin monta kertaa kuin niin sanotusti perinteisessä tapauksessa. Jokainen talon rakentanut ymmärtää, minkä suuruisista euromääristä puhutaan, kun kuljetetaan maita pois tai tuodaan niitä tontille, ja kuinka pieni kasa on lopulta yksi kuorma-auton nupillinen materiaalia.
Lisäksi rakentamisen laatu paranee esimerkiksi siinä kohtaa, kun routaeristeet voidaan rakentaa yhtenäisenä rakennuksen viereltä kiveyksen ja erillisen autotallin pohjille. Niin ikään esimerkiksi pihavalojen kaapelit saadaan vedettyä oikeille paikoille muun kaivamisen yhteydessä sen sijaan että ne vetää talon isäntä nurmikon läpi lapiolla viiden vuoden päästä rakentamisesta.
Harvinaisempi, mutta todellinen ongelma syntyy joskus myös siitä, kun takapihan ja etupihan välillä oleva rakennus talousrakennuksineen täyttävät tontin niin lahjakkaasti, ettei takapihalle enää pääse millään koneella rakennusten rakentamisen jälkeen. Silloin piha saatetaan joutua rakentamaan todella kalliisti, ellei asiaa ole huomioitu jo ennen kuin rajojen välit on muurattu umpeen.
Hyötyjä myös rakentamisen jälkeen
Pihasuunnittelija ratkaisee suunnittelupöydällään myös sen, kuinka paljon pihan hoito maksaa rakentamisen jälkeen. Euromääräiset kustannukset voivat muodostua isoiksikin, jos pihassa ei ole huomioitu esimerkiksi lumille tilaa lainkaan ja lumet joudutaan ajamaan pois.
Toinen kustannus, jota ei voi väheksyä, on nurmikon hoito. Tosin nurmikon hoidosta puhuttaessa täytyy ottaa huomioon taloudellisen puolen lisäksi myös ajallinen säästö. Jos nurmikon pinta-ala on iso ja sen alueella on paljon erilaisia esteitä, kuten puita, pensaita, kukkaryhmiä, hiekkalaatikko, valaisinpylväät ja kuivausteline, on sen hoito työlästä ja aikaa vievää. Näillä polttoainehinnoilla myös polttomoottorileikkurin käyttö kustantaa jotakin. Järkevän mallinen ja helposti ja nopeasti hoidettavissa oleva nurmikko, jossa ei tarvita erikseen siimaleikkuria, miellyttää silmää ja säästää aikaa jollekin muulle mukavalle.
Puutarhan ja pihan hoito toki on monelle myös tärkeä harrastus, eikä kasvien vuosittainen siirtäminen paikasta toiseen haittaa. Mutta jos väärien ratkaisujen vuoksi joutuu vuosittain ostamaan uusia kasveja, käy sekin ennen pitkää kalliiksi. Samoin jos joka vuosi ostaa litratolkulla kasvinsuojeluaineita, jotta saa rikkaruohot pysymään kurissa, ollaan ehkä luonnon ja oman hyvinvoinnin kannalta väärillä jäljillä ja rahat menevät väärään paikkaan.
Säästöä myös hermoille?
En malta olla mainitsematta myös sitä näkökulmaa, mitä itselle mieluinen ja viihtyisä piha aiheuttavat henkiselle hyvinvoinnille. Jos piha on sellainen, että sinne kehtaa ottaa vastaan vieraita ja siellä olemisesta nauttii työpäivän jälkeen vaikkapa kahvikupillisen ääressä tai nurmikolla joogaten, on se onnistunut ja tekee mielelle hyvää kaikin puolin. Itseä miellyttävä tyyli voi hyvinkin poiketa naapurille mieleisestä tyylistä, mutta tärkeintä on, että siellä voi itse hyvin. Jos naapuri halutaan pois näkyvistä, voi pihasuunnittelijalla olla siihenkin ratkaisu.
Tietenkin käsistään kätevä pystyy suunnittelemaan jollain tasolla pihansa myös itse, etenkin jos aikoo sen itse myös toteuttaa. Tässä tapauksessa yksi varteenotettava keino on tehdä suunnitelma ja pyytää siitä kommentteja pihasuunnittelijalta esimerkiksi nettikonsultaation muodossa. Meidän uusi Pihaunelmia -akatemiamme on juuri tätä varten. Koulutukset -osion alta löydät Pihaunelmia Onlinen. Myöhemmin kyseisellä sivustolla aukeaa myös verkkokurssi aiheeseen liittyen.
Jos haluat pihasuunnittelijan omaan projektiisi, ota yhteyttä niin mietitään, minkälainen suunnitelma olisi juuri Sinulle paras ratkaisu. Suunnitelmaesimerkkejä ja esittelyt erilaisista kokonaisuuksista löydät täältä.
Viimeisimmät kommentit